Uutiset

Mitä Suomi hyötyi jättikokouksen järjestämisestä? Tutkija ja ulkopolitiikan konkarit vastaavat

Presidenttitapaamisen mainiosti sujuneet järjestelyt poikivat Suomelle uusia korkean tason huippukokouksia. Tällöin Suomi saa taas tuotua kokouspöytiin omia tavoitteitaan.

Tässä piilee USA:n presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin maanantaisen kokouksen suurin hyöty Suomelle, arvioivat pitkän linjan ulkopolitiikkavaikuttajat.

-Meillä on ollut jo puolenkymmentä suurta kansainvälistä kokousta, ja maanantain tapaaminen lisää entisestään mahdollisuutta, että uusia pidetään tulevaisuudessakin Suomessa, ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja ja entinen suurlähettiläs Pertti Salolainen (kok.) sanoo Lännen Medialle.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi maanantaina sekä USA:n että Venäjän presidentit kahden kesken. Salolainen korostaa näiden keskustelujen tärkeyttä.

-Niiden ansioista saimme nostettua esille muun muassa Itämeren turvallisuustilanteen ja mustaan hiileen liittyvät ympäristökysymykset.

Kansainvälinen velvollisuus

Etenkin taustalla vaikuttavat virkamiehet muistavat onnistuneet kokousjärjestelyt, ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) uskoo. Heidän näkemyksensä painavat vaakakupissa eniten, kun pohditaan tulevien huippukokousten järjestämispaikkaa.

-Suomen kyky järjestää näin suuri tapahtuma näin nopeassa aikataulussa tullaan muistamaan Venäjän ja USA:n lisäksi myös muissa maissa, Vanhanen sanoo.

Maanantain huippukokous vahvisti Vanhasen mielestä Suomen mainetta turvallisena, luotettavana ja toimivana maana.

Kokous lisää hänen mukaansa Suomen nauttimaa kunnioitusta ja tuo Suomelle kansainvälistä pääomaa, mikä saattaa maksaa takaisin esimerkiksi kiristyvässä kansainvälisessä tilanteessa.

-Sen eteen on oltava valmis käyttämään vähän rahaakin.

Vanhanen sekä kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja pitävät kansainvälisten kokousten järjestämistä myös valtioiden velvollisuutena, minkä rinnalla maan kokouksesta saama hyöty on toissijainen.

-Meidän tulisi aina yrittää edistää kansainvälisten suhteiden ylläpitämistä ja kohentamista. Dialogi on tärkeää ja tapahtuman järjestäminen on osa sitä, Tuomioja sanoo.

Turvallisuus tuo turisteja

Suomen saamanäkyvyys kansainvälisissä medioissa luo positiivista maakuvaa tavallisten kansalaisten keskuudessa, Tuomioja sanoo.

-Sen arvoa on kuitenkin mahdotonta mitata.

Pitkällä aikavälillä yksittäinen kokous ei Tuomiojan mukaan vaikuta paljoa suuntaan tai toiseen. Turismiin se voi vaikuttaa nopeastikin, Tuomioja arvioi.

Etenkin kokouksen luoma mielikuva Suomesta turvallisena maana voi Tuomiojan mielestä lisätä matkailijoiden kiinnostusta Suomea kohti.

Medianäkyvyyden tuoma huomio unohtuu nopeasti, kaikki Lännen Medialle kokouksen hyötyjä kommentoineet sanovat.

-Kuinkahan moni esimerkiksi muistaa, missä kaupungissa Naton huippukokous pidettiin viime viikolla, Vanhanen kysyy.

Ei möläytyksiä

Kansainvälisen politiikan tulevat suunnat ratkaisevat lopulta sen, kuinka Helsingin huippukokous jatkossa muistetaan.

-Jos suurvaltojen suhteet alkavat tästä lientyä, se saatetaan muistaa Helsingistä lähteneenä prosessina. Nyt se tosin näyttää epätodennäköiseltä, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola sanoo.

Ennalta pelättiin, että Trump puhuu Helsingissä ohi suunsa esimerkiksi Krimistä, jonka Venäjä valtasi vuonna 2014.

Trump ei möläyttänyt Krimistä, mutta suututti amerikkalaiset kommenteillaan USA:n vaalivilppitutkinnasta. Vaikka Yhdysvaltojen tiedustelupalvelut pitävät Venäjän puuttumista USA:n vaaleihin selvänä, Trump sanoi, ettei näe syytä, miksi Venäjä olisi näin tehnyt.

Aaltola ei usko amerikkalaisia pöyristyttäneiden kommenttien riittävän siihen, että koko Helsingin kokous muistettaisiin negatiivisessa valossa.

-Siihen olisi tarvittu esimerkiksi Krimin tunnustaminen osaksi Venäjää.

Asiasanat

Uusimmat