Uutiset

Miten peruskoulun varassa oleville löytyisi töitä – SAK antaisi työttömille enemmän rahaa kouluttautumista varten

SAK:n Saana Siekkinen (vas.), Pirjo Väänänen, Mikko Heinikoski ja Jarkko Eloranta haluavat työttömille enemmän koulutusta, jotta työttömät työllistyisivät. Kuva: Ossi Rajala
SAK:n Saana Siekkinen (vas.), Pirjo Väänänen, Mikko Heinikoski ja Jarkko Eloranta haluavat työttömille enemmän koulutusta, jotta työttömät työllistyisivät. Kuva: Ossi Rajala

Perusasteen koulutuksella tehtävien työpaikkojen määrä on tippunut 33 vuodessa yli 630 000 kappaleella.

Vuonna 1987 perusasteen työpaikkoja oli lähes 900 000, mutta vuonna 2017 niitä oli enää noin 259 000 työpaikkaa. Samalla toisen asteen ja korkea-asteen työpaikkojen määrä on kasvanut.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK muistuttaa, että pelkän peruskoulun varassa on Suomessa edelleen noin puoli miljoonaa työikäistä ihmistä.

– Ihmiset eivät katoa mihinkään, mutta perusasteen työpaikkoja on kadonnut, SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski sanoo.

Peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on alle 50 prosenttia.

SAK penää sitä, että työttömien osaamista on nostettava, jotta työllistyminen on mahdollista.

Osaamista luovaa koulutusta varten SAK parantaisi työttömyysturvan kannustavuutta.

SAK esittää kaikille samansuuruista 250 euron korotusosaa, jota maksettaisiin työvoimakoulutuksen, työttömän omaehtoisen opiskelun ja muiden työllistymistä edistävien palvelujen ajalta.

Korotusosaa maksettaisiin nykyisen mukaisesti enintään 200 päivän ajalta.

– Kun korotusosaa maksettaisiin määräajan verran, kannustinloukkua ei syntyisi. Ihmisiä olisi saatava kouluttautumaan. Monilla kynnys koulutukseen lähtemiseen on korkea, sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen kertoo.

SAK:n malli olisi kannustava erityisesti pienempää työttömyysturvaa saaville. Jos työttömyyttä edeltävä palkka olisi yli 4 000 euroa kuukaudessa, ansiopäiväraha laskisi. Palveluihin osallistumalla saisi 250 euron korotusosan.

Erilaisista työllisyystoimista väännetään yhä työllisyysryhmissä, joista maan hallitus odottaa hyviä ehdotuksia työttömyyden parantamiseksi.

Työttömyysturvaan liittyvät kysymykset ovat myös pöydällä ja niihin liittyy ristiriitaisia näkemyksiä.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ehdottanut aiemmin, että päiväraha olisi työttömyyden alussa nykyistä korkeampi, mutta 3 ja 6 kuukauden jälkeen siihen tulisi 10 prosentin leikkaus. Lisäksi enimmäiskestoa lyhennetäisiin 50 päivällä.

SAK:n malli tarjoisi työttömille enemmän porkkanaa ja EK enemmän keppi-mallia.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää porkkana-mallia paljon parempana kuin keppi-mallia.

– Mallimme olisi tehokkaampi väylä työllistymiseen. Tehokkaat työllistymispalvelut ovat myös inhimillisempiä. Olemme SAK:ssa ihmisen puolella. SAK:laisen työttömän päiväraha on keskimäärin 1 300 euroa. Ei sitä voi enää leikata. Leikkaus voisi johtaa esimerkiksi toimeentulotuen tarpeeseen ja työllisyysvaikutukset voisivat olla negatiivisia, Eloranta pohtii.

SAK arvioi, että koulutukseen osallistuvien työttömien määrää voidaan lisätä 25 000:lla vuodessa. Tämä maksaisi 20–30 miljoonaa euroa.

– Koulutuksen järjestäjille saatettaisiin myös tarvita lisäystä perusrahoitukseen, Heinikoski sanoo.

Käytännössä SAK haluaa työvoimakoulutuksen tarjonnan laajentamista.

SAK:n esityksessä lyhyitä opintokokonaisuuksia tarjottaisiin muun muassa luomalla malli avoimesta ammattiopistosta työttömien omaehtoisen opiskelun helpottamiseksi.

– Suomeen tarvitaan lisää tutkinnon osia lyhyempiä koulutusjaksoja, jotka kestävät yhdestä kolmeen kuukauteen. Niiden avulla työikäiset voivat sujuvasti päivittää omaa ammattitaitoaan, SAK:n työ ja turva-osaston johtaja Saana Siekkinen toteaa.

Kaikille samansuuruinen työttömyysturvan korotusosa kannustaisi SAK:n mukaan pienituloisia kouluttautumaan nykyistä paremmin.

SAK penää lisäksi työttömille TE-palveluissa heti henkilökohtaisia tapaamisia, jotta erityisesti koulutustarve selviäisi. Hallituksen suunnittelemat satsaukset TE-palveluihin eivät SAK:n mielestä vielä riitä.

SAK:n muita työllisyyskeinoja

Työttömien palvelujen tehostaminen erityisesti työttömyyden alkuvaiheessa.

Työttömien omavalintainen työnhaun malli nopeuttamaan työllistymistä.

Palkkatuen käytön lisääminen erityisesti osatyökykyisten työllistämisessä.

Työttömyysturvan yksinkertaistaminen ja karenssien uudistaminen.

Irtisanottujen muutosturvan ja koulutusmahdollisuuksien parantaminen.

Maahanmuuttajien lupaprosessien kuntoon laittaminen.

Työhön tulevien maahanmuuttajien kielikoulutuksen lisääminen ja kotoutumiskoulutuksen laadun parantaminen.

Työn perässä liikkumisen tukeminen.

Varhaiskasvatusmaksujen tulorajojen nostaminen 500 eurolla.

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic