Uutiset

Miten vaarallinen susi on? – Tutkija vastaa

 

Suomalainen susikeskustelu muistuttaa asemasotaa. Toisten mielestä susia on liian vähän, toisten mielestä liikaa. Joillekin susi on uhanalainen metsäneläin, joillekin vaarallinen peto. Kinastelu susista leimahtaa aika ajoin ja kiteytyy yleensä siihen, onko susi ihmiselle vaarallinen.

– Tätä keskustelua on oikeastaan käyty niin kauan kuin minä muistan, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija

Samuli Heikkinen.

Hänen mukaansa suden vaarallisuutta ihmiselle on vaikea määritellä. Tilastollisesti suden suuhun joutuminen ei ole järin todennäköistä.

– Sellaista mittaria ei oikein voi rakentaa. Näihin kysymyksiin liittyy aina tunteita mukaan, Heikkinen pohtii.

– Mutta lähtökohta on, että onhan susi vaarallinen. Se on petoeläin. On selkeää faktaa, että susi tappaa elääkseen muita saaliseläimiä. Toisin kuin karhu, susi ei voi käyttää myös kasvisravintoa. Toki suden vatsalaukusta voi löytyä kaikenlaista, mutta se on ihan minimaalista. Susi on puhtaasti eläinperäisen ravinnon käyttäjä.

Susien puolustajat vetoavat usein siihen, että susi ei ole tappanut – virallisten tilastojen mukaan – ihmistä Suomessa yli sataan vuoteen.

– Mutta on näitä maailmalla kuitenkin sattunut. Niitä aina silloin tällöin tapahtuu, että susi syystä tai toisesta käyttäytyy niin, että ihminen joutuu tukalaan tilanteeseen, vahingoittuu tai jopa kuolee.

– Perusasiat on syytä pitää mielessä. Nämä ovat petoeläimiä ja on mahdollista, että sellaista sattuu. Mutta todennäköisyys on pieni.

Heikkinen muistuttaa, että lähtökohtaisesti susi pelkää ihmistä.

Viime vuosina susihavainnoista on uutisoitu taajaan ja suden on sanottu käyneen tuttavallisemmaksi ja rohkeammaksi.

– Mikä tässä itse asiassa on muuttunut, on se, että susi on levittäytynyt alueille, joissa sitä ei viime vuosikymmeninä ole ollut. Ja kun susi tulee etelään, jossa asutusta on tiheästi, ihan varmasti susi tulee havaittua. Siitä tulee mielikuva, että susia on paljon ja ne tulevat ihmisten pihapiiriin, Heikkinen sanoo.

Hänen mukaansa sudet ovat 2000-luvulla levinneet eteläiseen Suomeen. Perinteisesti susia on ollut lähinnä Itä-Suomessa ja sieltä Pohjanmaalle ulottuvalla kaistaleella. Susikanta on kuitenkin levinnyt länsirannikkoa etelään. Varsinais-Suomessa on useita laumoja ja niitä majailee myös esimerkiksi Tampereen ja Jyväskylän välisellä alueella.

Heikkinen huomauttaa, että pihapiiriin tuleva susi ei välttämättä ole häirikkösusi. Omalla reviirillään liikkuessaan susi saattaa kulkea läheltä ihmisasutusta. Se ei tarkoita, että eläin olisi etsimässä saalista. Tutkija sanoo, ettei Suomessa enää ole niin laajoja erämaita, että susi voisi kiertää kaikki ihmisen alueet.

– Jos susi tulee toistuvasti pihapiiriin, voi miettiä mikä sitä houkuttaa. Minulta kysyttiin hiljattain apua, kun susi kävi maatalon pihassa usein öisin. Mietittiin siinä yhdessä mitä tekijöitä pihapiirissä on. Kävi ilmi, että siellä oli lintuja varten talipalloja, eli eläimen ihraa. Susi oli käynyt hakemassa talit pois, Heikkinen naurahtaa.

Sudella ei ole luontaisia vihollisia, jollei ihmistä lasketa sellaiseksi. Kaikki Suomen suuret petoeläimet ovat luonnossa ravintoketjun huipulla. Tutkija ei kuitenkaan pidä sutta niistä vaarallisimpana.

– Jos mietitään Suomen neljää suurpetoa, kyllä karhu on niistä selkeästi vaarallisin. Suuri yleisö vain ei sitä sellaiseksi miellä. Susi toki toimii laumassa ja on myös vaarallinen, mutta yhteenottoja ihmisen kanssa on selvästi vähemmän kuin karhulla.

 

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat