Uutiset

Monelta yritykseltä puuttuu henkilöstöedustus päätöksenteossa, ja se on lainvastaista – Työntekijä kuuluu usein vain "kahvikerhoon"

Henkilöstön edustusta koskevaa hallintoedustuslakia ollaan kuitenkin päivittämässä ja yhdistämässä osaksi yhteistoimintalakia. Lain odotetaan tulevan eduskunnan käsittelyyn kevään aikana.
Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori Jarkko Harju kertoi kyselyn tuloksista etätyöpisteeltään kotona Helsingissä. Kuva: Arttu Laitala
Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori Jarkko Harju kertoi kyselyn tuloksista etätyöpisteeltään kotona Helsingissä. Kuva: Arttu Laitala

Isosta osasta suomalaisyrityksiä puuttuu kokonaan henkilöstöedustus päätöksenteossa, vaikka sellainen pitäisi lain mukaan järjestää vähintään 150 henkilön yrityksissä.

Tämä käy ilmi tiistaina julkistetusta Teollisuuden palkansaajien kyselystä, jonka mukaan kolmasosa yrityksistä ei ota henkilöstöä lainkaan mukaan päätöksentekoon.

Asiaa tiedusteltiin työntekijöiden edustajilta, joiden työpaikat työllistävät keskimäärin huomattavasti enemmän kuin 150. Keskimäärin työntekijöitä oli lähes 5 000, eli tutkimukseen osallistui paljon suuria yrityksiä, joissa lakia tulisi noudattaa.

– Jos mentäisiin lähemmäs 150:n rajaa, niin todennäköisesti lain käyttäminen olisi vielä harvinaisempaa, Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) tutkimusprofessori Jarkko Harju pohtii.

Hän kertoo, että tutkimukseen vastasi henkilöstön edustajia 111 yrityksestä. Hän myöntää, että otos ei kata koko yrityskenttää ja vastaajat tulivat pääosin teollisuusyrityksistä.

– Tulos tukee silti selkeästi sitä, että henkilöstön edustajan rooli ei ole usein lainmukaisesti järjestetty. Hallintoedustuslakia ollaankin päivittämässä ja yhdistämässä se osaksi yhteistoimintalakia, Harju toteaa.

Työntekijän edustaja olisi kaikkein tyytyväisin johtoryhmässä

Henkilöstön edustus on usein järjestetty ”kahvikerhon” tyyppiseen elimeen, jossa todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat pieniä.

– Lähes 40 prosenttia kaikista henkilöstön edustuspaikoista oli tutkimuksen mukaan järjestetty muualle kuin johtoryhmään ja hallitukseen, Harju toteaa.

Nämä ”muut elimet” eivät hänen mukaansa ole kuitenkaan välttämättä sellaisia päätöksentekopaikkoja, joita laissa tarkoitetaan.

Miksi päätöksentekopaikkoja ei sitten ole henkilöstölle järjestetty? Kyselyn perusteella pääsyynä on se, että yrityksen johto ei halua työntekijöitä mukaan päätöksentekoprosessiin. Harju huomauttaa, että tässä yritysten välillä on isoja eroja.

Jos työntekijä saa toimia mukana johtoryhmässä, tämä oli tutkimuksen mukaan kaikkein tyytyväisin järjestelmän toimivuuteen.

”Kahvikerhossa” kuullaan asioista vasta jälkikäteen

Insinööriliiton lakimiehen Maria Jauhiaisen mukaan tulevassa laissa kannattaisi olla mukana sanktioita.

Jauhiaisen mukaan on ongelma, että hallintoedustuslakia ei tunneta. Hänen mukaansa sen siirto osaksi yhteistoimintalakia auttaa, sillä yt-laki tunnetaan paremmin.

Isona ongelmana Jauhiainen pitää sitä, että ihmiset eivät pääse yrityksessä paikkaan, jossa oikeasti päätöksiä tehdään.

– Eli ollaan siinä ”kahvikerhossa.” Tällöin asioista kuullaan jälkikäteen, eikä oikea-aikaisesti. Liiketoiminnan ytimeen kuuluvista asioista ei keskustella ”kahvikerhossa”, joka kokoontuu harvoin.

Maria Jauhiainen muistuttaa vuosina 2017 ja 2019 toteutetuista vastaavista tutkimuksista, joiden mukaan miltei puolella yrityksistä henkilöstöedustus puuttui kokonaan.

– Toivon mukaan suunta on siis nyt parempaan.

Tutkimusprofessori Jarkko Harju korostaa, että asianmukaisesti järjestettynä työntekijöiden edustus päätöksenteossa voisi parantaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua ja luottamusta,

– Suuri osa kaikista kyselyyn vastanneista työntekijöiden edustajista kokee, että yritykseen on syntynyt sen ansiosta avoimempi ja luottamuksellisempi ilmapiiri, ja kommunikointi johdon ja työntekijöiden välillä on parantunut.

Harjun mukaan työntekijöiden edustajat arvioivat, että heidän asiantuntemuksensa auttaisi yrityksen johtoa tekemään yrityksen tuottavuutta ja tulosta mahdollisesti parantavia päätöksiä.

Eduskuntaan kevään aikana

Henkilöstön edustusta koskevaa hallintoedustuslakia ollaan päivittämässä ja yhdistämässä osaksi yhteistoimintalakia (yt-lakia).

Hallituksen esitys uudistuksesta on nyt lausuntokierroksella 15. tammikuuta saakka.

Lain odotetaan tulevan eduskunnan käsittelyyn kevään aikana.

Yt-lain uudistamisen tavoitteena on parantaa työnantajan ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta sekä luoda puitteet yrityksen ja työyhteisön kehittämiselle.

Uudistuksella lisätään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia.

Jatkuva vuoropuhelu

Uusi yt-laki muodostuisi kolmesta kokonaisuudesta:

1. Jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä.

2. Neuvottelut muutostilanteissa.

3. Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa.

Uusimmat

Fingerpori

comic