Uutiset Helsinki

Moni odottaa pelastuspakettia hallituksen kehysriihestä – Kuntaliitto vaatii kuntien uusien tehtävien perumista

Hallituksen tänään alkavaan kehysriiheen kohdistuu paljon odotuksia. Yritykset tarvitsevat uuden tukipaketin, kunnat pelastuspaketin, sosiaali- ja terveysala, työttömyysturva ja maatalous lisää rahaa. Kuntaliitto vaatii myös, että hoitajamitoitus ja oppivelvollisuuden laajentaminen perutaan. Hallitus kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona kehysneuvotteluihin Helsingin Säätytaloon.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni on arvioinut, että julkisen talouden velka voi kasvaa tänä vuonna yli 20 miljardia euroa. Kuva: Joel Maisalmi / arkisto
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni on arvioinut, että julkisen talouden velka voi kasvaa tänä vuonna yli 20 miljardia euroa. Kuva: Joel Maisalmi / arkisto

Tunnelma hallituksen kaksi päivää kestävissä kehysneuvotteluissa on aivan erilainen kuin vielä kuukausi sitten hahmoteltiin. Nyt hallitus tekee päätöksiä akuuteista koronaviruksen aiheuttamista lisätoimista, eikä mieti työllisyysasteen nostamista tai päästöjen vähentämistä.

Valtiovarainministeriö on valmistellut hallituksen kehysneuvotteluja poikkeuksellisen epävarmoissa oloissa. Talouden näkymät pysyvät sumussa niin kauan kuin edes koronaviruksen aiheuttamien rajoitustoimien pituutta ei pystytä arvioimaan. Viranomaisten arvioiden mukaan epidemian huippu on Suomessa vasta edessä.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) on arvioinut, että Suomi ottaa ainakin 20 miljardia euroa lisää velkaa kriisin hoitoon.

Etujärjestöjen vaatimuksissa kehysneuvotteluihin ovat nyt päällimmäisenä korovirukseen liittyvät ehdotukset.

Kaikki työmarkkinajärjestöt (Akava, EK, KT, Kirkkotyönantajat, SAK ja STTK) esittävät yhdessä, että valtio osallistuisi koronan vasta-ainetestien kustannuksiin. Järjestöjen mukaan testit pitäisi ottaa väliaikaisesti osaksi työterveyshuoltoa, jotta työntekijät voisivat palata töihin mahdollisimman sujuvasti.

Hallitus on jo luvannut testausmäärien nostamista. Koko kansan testaaminen voisi maksaa noin miljardi euroa.

Työttömyysturvan enimmäisajan laskeminen keskeytettävä

Palkansaajajärjestöt esittävät myös viiden kohdan määräaikaista ohjelmaa, jolla tuetaan työllisyyden ja yritystoiminnan palautumista kriisin jälkeen. Kärjessä ehdotusten listassa on työttömyysturvan enimmäismaksuajan laskemisen keskeyttäminen toistaiseksi, koska kriisin aikana työllistyminen on vaikeaa, ja joillakin aloilla jopa mahdotonta.

Palkansaajajärjestöt esittävät myös, että työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansioturvan perusosaa korotetaan 50 euroa kuukaudessa heinäkuun alusta puolen vuoden määräajaksi. Työttömyysturvan määräaikainen korottaminen keventäisi työttömyyden ja lomautusten taloudellista taakkaa.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, MTK pyytää hallitukselta ruuantuotannon pelastus- ja valmiuspakettia, jolla varmistetaan tulevan kasvu- ja satokauden onnistuminen ja varaudutaan moniin pitkävaikutteisiin maataloutta kohtaaviin riskeihin.

Kuntien uudet tehtävät peruttava

Koronaepidemia heikentää kuntien taloutta vuonna 2020 minimissään 1,5 miljardia euroa. Kaupunkien ja kuntien kunnallis- ja yhteisöverotulot romahtavat yli 700 miljoonaa euroa. Sote -menojen kasvu heikentää kuntataloutta vähintään 400 miljoonaa euroa. Maksu- ja myyntituottojen pieneneminen vähentää kuntien tuloja noin 200 miljoonaa euroa.

Kuntaliitto vaatiikin, että hallitus peruisi kehysriihessään kuntien uudet tehtävät. Peruttavien listalla on hallituksen keskeisiä uudistuksia, kuten 0,7 hoitajamitoitus, hoitotakuun kiristäminen ja oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste.

– On ehdottomasti mietittävä viedäänkö näitä eteenpäin, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.

Hän muistuttaa, että Ruotsissa hallitus päätti heti noin 1,3 miljardin euron tukipaketista kunnille. Karhunen toivoo kehysneuvotteluista tukea kunnille, mutta sanoo varautuvansa myös siihen, että konkreettisia tukipäätöksiä ei vielä tehdä, koska kunnat voivat ottaa yhtä lailla velkaa kuin valtiokin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo, että hallituksen pitää ehdottomasti miettiä voiko kunnille tässä tilanteessa tulla uusia tehtäviä.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo, että hallituksen pitää ehdottomasti miettiä voiko kunnille tässä tilanteessa tulla uusia tehtäviä.

Sairaanhoitopiireille korona-avustusta

Koronaepidemia lisää sairaanhoitopiirien toimintakuluja lähes 600 miljoonaa euroa vuosien 2020 ja 2021 aikana, käy ilmi Kuntaliiton teettämästä kyselystä. Ensi vuodelle lisäkuluja syntyy erityisesti siitä, että vuonna 2020 syntyneitä hoitojonoja aletaan epidemian hellitettyä purkamaan vuoden 2021 aikana.

Karhusen mielestä hallituksen kannattaisi nyt miettiä, voisiko sairaanhoitopiireille kohdistaa suoraan korona-avustusta.

Hallituksen kaksipäiväinen budjettiriihi päättyy keskiviikkona, jolloin hallitus pitää tiedotustilaisuuden Valtioneuvoston linnassa.

Uusimmat

Näkoislehti

31.5.2020

Fingerpori

comic