Uutiset

Moni uskoi äänestäjien hylkäävän Trumpin neljän vuoden törkeyksien vuoksi – Miksi näin ei käynyt, ja miksi arvioi oli osin virheellinen?

Yhdysvaltain istuva presidentti Donald Trump on saanut jo yli viisi miljoonaa ääntä enemmän kuin vuonna 2016, vaikka ääntenlasku on yhä kesken. Trumpin vankan kannatuksen ei olisi pitänyt yllättää niin paljoa, sanoo suomalaistutkija.
Kristilliset mielenosoittajat rukoilivat Washingtonissa, kun republikaanien korkeimman oikeuden tuomarinimitystä käsiteltiin. Konservatiivikristityt ovat Donald Trumpin ydinkannattajia. Kuva: epa08740417
Kristilliset mielenosoittajat rukoilivat Washingtonissa, kun republikaanien korkeimman oikeuden tuomarinimitystä käsiteltiin. Konservatiivikristityt ovat Donald Trumpin ydinkannattajia. Kuva: epa08740417

Viimeisen neljän vuoden törkypuheet, loputtomat valheet, kohut ja demokratiaa halveksuvat tempaukset kääntävät amerikkalaiset presidentti Donald Trumpia vastaan ja Yhdysvalloissa palataan takaisin ”normaaliin”, arvioivat monet ennen presidentinvaaleja.

Kun ääntenlaskenta on vielä Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa kesken, on selvää, ettei näin käynyt.

Trump on saanut jo yli viisi miljoonaa ääntä enemmän kuin vuonna 2016, jolloin hänet valittiin ensimmäiselle kaudelle vaaleissa demokraattien Hillary Clintonia vastaan.

Vahvasti kohti Valkoista taloa matkalla oleva vastaehdokas Joe Biden on puolestaan saanut historian suurimman äänipotin. Sekä Trumpin että Bidenin äänisaaliissa on siis kyse ennennäkemättömän suuresta äänestysinnosta.

Vaikka vaalit ovat lipumassa Trumpin hyppysistä, hänen kannatuksena näyttää hyvin vankalta – vastoin odotuksia.

Miksi Trump sai niin paljon ääniä kohuista huolimatta?

Jakautunut kaksipuoluejärjestelmä

Yhdysvaltain kansa ja yhteiskunta ovat syvästi jakautuneet poteroihinsa, aloittaa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Maria Annala.

– Puoluepoliittisessa kahtiajaossa vastapuoli nähdään Yhdysvalloissa nykyään usein suorastaan vihollisena ja ajatus vastapuolen valtaannoususta tuntuu monille vaikealta kestää, Annala toteaa.

Monet maltilliset mutta puolueuskolliset republikaanikannattajat ovat suhtautuneet Trumpiin penseästi, mutta kynnys demokraattiehdokkaan äänestämiseen on korkea.

– Kaksipuoluejärjestelmässä ei välttämättä paina se, mitä ajattelee juuri tästä kyseisestä ehdokkaasta, kun toista lähellä olevaa ehdokasta ei ole.

Biden on kaukana demokraattien vasemmistolaisimmasta siivestä, mutta puolue on kokonaisuudessaan siirtynyt viime vuosina vasemmalle. Trump on lisäksi maalannut Bidenistä kuvaa sätkynukkena ja hämäyksenä, jonka kautta radikaalit kaappaavat vallan.

Tämä on lisännyt kuilua Bidenin ja Trumpin välillä.

Koronan vaikutus ennakoitua vähäisempi

Trumpin ydinkannattajia ovat Annalan mukaan etenkin perinteisten arvojen kannattajat, konservatiivikristityt ja maahanmuuttokriittiset.

Vuoden 2016 vaaleissa Trumpin äänestäjissä korostuivat matalasti koulutetut, valkoiset ja miehet.

Alkuun Trump nähtiin lähinnä valkoisten, maaseudulla asuvien pienituloisten duunarien sankarina. Myöhemmin tutkimuksissa on havaittu, että tärkein yhdistävä tekijä löytyy pikemmin konservatiivisista arvoista kuin äänestäjien taloudellisesta asemasta.

Annala uskoo, että Trumpia on nyt äänestetty pitkälti samoista syistä kuin vuoden 2016 vaaleissa.

Tiistain vaalipäivän ovensuukyselyissä äänestäjät nostivat talouden koronaepidemiaa tärkeämmäksi äänestysperusteeksi.

Annala arvioi, että taloutta tarjotaan selitykseksi toisinaan siksi, että sitä pidetään yleisesti hyväksyttynä perusteluna. Arvokonservatiivisuus, piilorasismi tai esimerkiksi maahanmuuttovastaisuuden ja perinteisten sukupuoliroolien kannattaminen ei siksi paljoa näy mielipidemittauksissa.

Selvää on, että koronaepidemia vaikutti vaaleihin lopulta vähemmän kuin ennakoitiin.

Mielipidetiedustelujen perusteella tiedetään, että amerikkalaiset ovat laajasti pettyneitä Trumpin tapaan hoitaa koronaepidemiaa, mutta se ei näkynyt vaaleissa laajempana Trump-vastaisuutena.

Loppukiri onnistui

Yksi syy Trumpin odotettua parempaan äänisaaliiseen oli Annalan mukaan vaalikampanjan onnistunut loppukiri.

– Trump kampanjoi viimeisinä päivinä paljon aktiivisemmin kuin Biden ja onnistui saamaan kannattajansa sankoin joukoin vaaliuurnille.

Ratkaisevan tärkeää oli Annalan mukaan myös Trumpin tekemä tuomarinimitys korkeimpaan oikeuteen.

Trumpin ja republikaanienemmistöisen senaatin onnistui nostaa lokakuun viimeisinä päivinä konservatiivituomari Amy Coney Barrett syyskuussa kuolleen Ruth Bader Ginsburgin tilalle korkeimpaan oikeuteen demokraattien kovasta vastustuksesta huolimatta.

Nimityksen onnistuminen toi itsessään suosiota Trumpille, ja samalla se siirsi keskustelua surkeasta koronatilanteesta identiteettipolitiikkaan ja arvokysymyksiin, kuten abortin laillisuuteen ja ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen.

Istuvalla presidentillä tavallisesti etulyöntiasema

Istuva presidentti valitaan Yhdysvaltain vaaleissa yleensä toiselle kaudelle. 44:stä jatkokautta hakeneesta presidentistä vain kymmenen on hävinnyt vaalit haastajalle.

Annala arvioi, että Trump ei ole saanut presidenttiydestään yhtä paljon hyötyä kuin jatkokaudelle pyrkivät keskimäärin, koska Trump on pyrkinyt kaikin tavoin esiintymään Washingtonin eliitin ja vakiintuneen poliittisen järjestelmän haastajana. Se onnistuu helpommin, jos vaaleihin ei lähde Valkoisesta talosta.

Presidenttinäkin Trump on jatkanut ulkopuolisuutensa korostamista, eikä hän ole esiintynyt hillitysti ja diplomaattisesti kuten presidentit yleensä.

– Vaalituloksesta päätellen Trump on onnistunut säilyttämään kuvan itsestään ulkopuolisena haastajana kansalaisten silmissä.

Annala toteaa, että Trumpia viime vaaleissa äänestäneillä on paljon syitä olla häneen tyytyväisiä.

Trump on esimerkiksi laskenut verotusta, poistanut sääntelyä, saanut läpi kolme korkeimman oikeuden tuomarinimitystä, vaikeuttanut turvapaikanhakemista, vetänyt Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta ja asettanut maahantulokieltoja. Useille republikaaneille nämä ovat hyvin tärkeitä päätöksiä.

Kuka yllättyi, kuka ei?

Oliko Trumpin laaja kannatus siis yllätys, ja jos oli, niin miksi?

Annalan mielestä odotus siitä, että äänestäjät kääntävät selkänsä Trumpille, on perustunut monilta osin virheellisiin oletuksiin.

Gallupit ensinnäkin ennustivat tiukkaa vaalitaistoa läpi kevään, kesän ja syksyn. Demokraattien murskavoittoa gallupit lupailivat vain hetken aikaa pari viikkoa ennen vaalipäivää.

Pidempiaikainen käsitys siitä, että Trumpin aiheuttamat järkytykset, kohut, silmitön valehtelu ja epädemokraattisuus saisivat äänestäjät hylkimään häntä, on ollut etupäässä tietyn joukon ajatus, Annala arvioi.

– Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi toimittajat, tutkijat, poliitikot ja korkeasti koulutetut – jonkinlaiset ”älymystön” edustajat, jotka pääsevät eniten ääneen julkisuudessa.

Trump on hyökännyt juuri tällaisia henkilöitä ja instituutiota kohtaan, ja järkytys Trumpin tempauksista on ollut suurinta heidän keskuudessaan.

Suuri äänisaalis viittaa Annalan arvion mukaan siihen suuntaan, että keskivertoäänestäjää Trumpin tempaukset ja hyökkäykset eivät ole samalla tavalla järkyttäneet.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti

4.12.2020