Uutiset

MTK:n Marttila: Suomi on ajautunut EU:n ulkokehälle, syynä häiriköinti Kreikka-paketissa

-Suomella oli ennen paljon poliittista pääomaa Brysselissä. Nyt sitä on hyvin vähän. Tätä mieltä on MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Hänen mukaansa Suomi ajautui ulkokehällä Kreikan lainapaketteihin liittyvän episodin takia Jyrki Kataisen (kok.) hallituskaudella.

-Suomi oli jääräpäisesti häirikkönä, kun Kreikan lainapaketeista ja kriisimekanismeista puhuttiin. Se on mielestäni Suomen lähihistorian yksi synkimmistä episodeista.

Marttilan mainitsema häiriköinti juontaa alkunsa sdp:n vaalilupauksista liittyen vakuusvaatimuksiin, jotka oli pakko mainita hallitusohjelmassa.

-Tiedän, ettei Katainen sitä mielellään tehnyt.

Marttilaa ihmetyttää muutamat demarileiristä tulleet kommentit, joiden mukaan Suomi on pilannut Paavo Lipposen (sd.) perinnön viemällä Suomen pois EU:n keskipisteestä.

-Heidän kannattaisi katsoa peiliin, hän toteaa.

Kreikan lainavakuuksista neuvotteli silloinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.)

 

Haukkaperhe kutsui

Marttila kertoo, että Suomi luokitellaan EU:ssa nykyisin niin sanottuun haukkaperheeseen.

-Se tarkoittaa, että maa on mielellään ottamassa, mutta ei antamassa lisää resursseja. Suomen pitäisi tajuta, ettei ole ilmaisia lounaita.

 

Lämpenemistä tapahtunut

Hän on sitä mieltä, että tavoitteemme EU:ssa ovat ihan mukiin menevät, ja että Suomi voisi olla kokoansa suurempi, jos haluaisi.

-Nyt on se aika, jolloin voidaan tehdä yhdessä monta asiaa fiksummin, mutta niihin pitää myös satsata.

 Hän myöntää, että järjestön suhtautuminen unioniin on lämmennyt. -Asenteemme on avoin. Olemme jo pitkään eläneet EU-aikaa ja todenneet, että monia asioita kannattaa tehdä yhdessä.

 

Epälooginen hallitus

Talonpoikaa hätyyttelee nyt hallan ja hukkakauran lisäksi brexit.

Se uhkaa myllätä maataloustuet niin, että yhteisestä maatalouspotista on entistä vähemmän jaettavaa.

Brexitin ja maatalouspolitiikan yhteinen langanpää löytyy EU:n budjetista. Kun Britannian ero toteutuu, niin sieltä uupuu miljardeja euroja.

Marttilan mukaan avainkysymys on, miten tuo brittien jättämä aukko täytetään.

-Suomen hallitus linjasi aluksi, että aukkoa ei täytetä. Tänä vuonna linjauksia on hiukan täsmennetty, mutta nekin ovat ristiriitaisia. Hallituksen ote on hapuilevaa ja jopa epäloogista.

-Hallitus on tuonut aktiivisesti esille, että Suomi haluaa EU:lta enemmän. Halutaan vahvempaa turvallisuusyhteisöä ja uusia mekanismeja maahanmuuttoon. Suomi vaatii, mutta ei ole valmis panostamaan yhtään lisää. Kuka siis kustantaa viulut?

 

Jopa 80 euroa hehtaarilta

Viljelijää ovat rassanneet viime vuosina monet käänteet, mutta nyt tuulee kahdesta luukusta.

-Komissiolta saadaan pian esitykset vuosien 2021-28 maatalouspolitiikalle. Se on kova vääntö ja brexit sotkee lisää.

Marttilan mukaan pahimmillaan Brexit supistaa Suomen maatalousrahoitusta yli 160 miljoonaa euroa vuodessa. Se merkitsee vajaata 80 euroa hehtaaria kohden. Miedoin vaikutus olisi 60 miljoonaa euroa. Se tarkoittaisi, että tukea lähtisi 30 euroa hehtaarilta.

Vaikka Suomesta löytyisi tahtoa täyttää brexit-kuilua kansallisin varoin, niin se ei ratkaise koko maan ongelmia. Erityisen vaikeaksi tilanne voi äityä Etelä-Suomen tiloilla.

-Kansallisen tuen liikkumavara etelässä on olematonta, koska kotieläintuet tulevat EU:lta. Pohjoisen tuissa on olemassa maksuvaltuuksia.

Marttila jatkaa, että brexitin takia pitäisi tehdä selkeä ohjelma.

-Ensin on tehtävä päätös, täydennetäänkö aukko vai ei. Olisi linjakasta päättää, että se täytetään. Sen jälkeen on mietittävä, tehdäänkö yhdessä enemmän. Jos vastaus on myönteinen, niin silloin EU tarvitsee suuremman budjetin.

 

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic