Uutiset Helsinki

Näihin toimenpiteisiin Turun terrori-iskusta annetut turvallisuussuositukset johtivat — Osa jäi kokonaan toteutumatta

Valtioneuvoston asettama tutkintaryhmä antoi yhdeksän turvallisuussuositusta Turun puukotusten jälkeen. Suositusten tarkoituksen on estää vastaavat tapahtumat tulevaisuudessa tai ainakin lieventää niiden vaikutuksia. Vain osa toteutui.
Turun terrori-iskussa 18. elokuuta 2017 kuoli kaksi ihmistä ja loukkaantui kahdeksan. Kuva: Ari-Matti Ruuska
Turun terrori-iskussa 18. elokuuta 2017 kuoli kaksi ihmistä ja loukkaantui kahdeksan. Kuva: Ari-Matti Ruuska

Turun terrori-iskun jälkeen annetuista turvallisuussuosituksista toteutui vain osa, kertoo oikeusministeriön raportti.

Toteuttamatta jäivät turvapaikanhakijoille tarkoitettu neuvontapalvelu ja radikalisoitumisen ehkäisytyötä tekevien järjestöjen tukeminen. Yleinen hätävaroitus kaipaa yhä kehitystyötä ja moniviranomaistoiminta käytännönharjoittelua.

Turussa vuoden 2017 elokuussa tapahtuneen terrori-iskun jälkeen valtioneuvosto asetti tutkintaryhmän selvittämään tapahtumia. Myöhemmin tutkintaryhmä antoi yhdeksän turvallisuussuositusta eri viranomaisille.

Suosituksia saivat oikeusministeriö, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Maahanmuuttovirasto, Poliisihallitus, Suojelupoliisi, Hätäkeskuslaitos ja valtioneuvoston tilannekeskus.

Turvallisuussuosituksen tarkoituksena on estää tulevaisuudessa Turun puukotuksen kaltaiset tapahtumat tai ainakin lieventää seurauksia.

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen kertoo, että turvallisuussuositusten toimeenpano on eri ministeriöiden vastuulla.

– Suositusten toteutumisen laajempi yleisseuranta päättyy tähän, Timonen toteaa.

Lännen Media kiteytti alle toimenpiteet, joihin turvallisuussuositukset johtivat.

Suositus 1.

Maahanmuuttovirasto ja oikeusministeriö huolehtivat, että turvapaikkapäätösten ja valitusprosessin keskimääräinen käsittelyaika lyhenee merkittävästi. Käsittelyä nopeutettava, jos laki sen sallii ja etenkin, jos turvapaikanhakija aiheuttaa turvallisuusuhkaa.

– Turvapaikkahakemuksen keskimääräinen käsittelyaika on puolittunut 1,5 vuodesta kahdeksaan kuukauteen.

– Rikoksiin syyllistyneiden sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavien henkilöiden turvapaikka-asioiden käsittely priorisoitu jonon kärkeen.

– Turvapaikkahakemuksia käsitteleville hallinto-oikeuksille on myönnetty lisäresursseja vielä vuodelle 2019.

Suositus 2.

Maahanmuuttovirasto hyödyntää jatkossa kaikki kohtuudella käytettävissä olevat keinot turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden ja iän selvittämiseksi.

– Maahanmuuttovirasto selvittää muun muassa henkilöllisyysasiakirjojen aitoutta teknisin että taktisin arviointimenetelmin useiden eri viranomaisten toimesta.

– Alaikäisenä esiintyvän turvapaikanhakijan kohdalla voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen ikätutkimus. Tutkimuksessa kahden vuoden virhemarginaalin.

– Maahanmuuttovirastolla ei ole käytössään samoja oikeuksia kuin poliisilla ja Rajavartiolaitoksella henkilöllisyyden selvittämiseksi, joten se ei voi tarkastaa esimerkiksi hakijan esineitä tai asiakirjoja. Jos hakijasta ei ole tietoa viranomaisrekistereissä, keinoiksi jää lähinnä hakijan oma ilmoitus ja vapaaehtoisesti esittämä näyttö.

– Nykylain mukaan turvapaikanhakijasta voidaan pyytää tietoja kotimaasta vain, jos tämä ei aiheuta vaaraa hakijalle. EU-sääntelyn mukaan taas hakijan pitää esittää uskottava syy todisteeksi sille, että tietoja on vaarallista pyytää hänen kotimaansa viranomaisilta. Maahanmuuttoviraston mukaan järjestelmällinen tietojen pyytäminen vaatisi lakimuutoksen Suomessa.

– Maahanmuuttovirastossa on käynnissä useita kehityshankkeita, joiden tavoitteena on parantaa turvapaikanhakijan henkilöllisyyden selvittämistä esimerkiksi sosiaalisen median, internetin ja sormenjälkien avulla.

Suositus 3.

Turvapaikanhakijoille perustetaan neuvontapalvelu, jota ylläpitää joko viranomainen tai joku kolmannen sektorin toimija.

– Neuvontapalveluun ei tällä hetkellä ole resursseja. Palvelun tarvetta vähentävät jo olemassa olevat vastaanottojärjestelmän palvelut ja käytännöt, kuten suomalaisen yhteiskunnan peruskurssi ja siihen kehitteillä oleva sähköinen kurssikoe. Radikalisoitumiseen liittyvistä havainnoista on ilmoitettava poliisille.

Suositus 4.

Radikalisoitumisen ehkäisyyn rahoitusta ja ohjausta, jotta toiminnasta tulee pitkäjänteistä ja valtakunnallista.

– Vuoden 2019 valtion budjetissa tähän ei osoitettu minkäänlaista rahoitusta. Radikalisoitumisen ehkäisyyn keskittyvien järjestöjen tarjoamien, alueellisten ja valtakunnallisten palveluiden kartoitus on kesken ja edellyttää vuoropuhelua järjestöjen, poliisin ja sosiaalihuollon välillä.

Suositus 5.

Poliisihallituksen ja Suojelupoliisin tulee yhdessä sopia radikalisoitumista estävät selkeät toimintamallit, joissa on riittävästi havainnointia ja luottamuksen rakentamista ihmisten ja yhteisöjen lähellä sekä kykyä auttaa radikalisoitumispolun alkupäässä olevia ihmisiä ajoissa.

– Poliisin ja Supon vihjeiden käsittelyä on yhtenäistetty. Toimintamallissa huomioidaan muun muassa tiedon analysoinnin yhdenmukaisuus ja kansainvälisen tietojenvaihto. Ennalta estävälle toiminnalla on määritetty nimetyt ja koulutetut vastuuhenkilöt.

– Lisäksi erilaiset valtakunnalliset hankkeet kuten Rajapinta- ja Ankkuri-toiminta pyrkivät parantamaan keinoja, joilla radikalisoituminen voidaan pysäyttää varhaisessa vaiheessa.

Suositus 6.

Moniviranomaisyhteistyötä vahvistetaan niin, että johtaminen ja viestiminen eri viranomaisten välillä sujuu jouhevasti eri viranomaisten välillä kaikissa äkillisissä suurissa kriisitilanteissa.

– Ohjeistukset ovat kunnossa, mutta käytännön harjoittelua tarvitaan.

– Kaikki kuusi hätäkeskusta ovat siirtyneet kevään 2019 loppuun mennessä käyttämään uutta hätäkeskusjärjestelmää, joka tehostaa moniviranomaistoimintaa mahdollistamalla esimerkiksi kaikkien viranomaisten yhtäaikaisen hälyttämisen ja tiedottamisen.

Suositus 7.

Väestön nopeaan varoittamiseen kehitetään uusia toimintamalleja, esimerkiksi hätävaroituksen välittäminen tapahtumapaikalla oleviin matkapuhelimiin tekstiviestinä ja sovelluksien avulla. Viestiä voitaisiin tehostaa kovaäänisellä valoja ja tärinää hyödyntävällä mekanismilla.

– Hätäkeskuksen ylläpitämään 112-sovellukseen on lisätty vaaratiedoteominaisuus. Vaaratiedottaminen kokonaisuutena on kehitystyön alla.

Suositus 8.

Tilannetiedon kulkua eri hallinnonalojen ja virastojen sekä valtiojohdon välillä tehostetaan.

– Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta paransi merkittävästi viranomaisten yhteistyön mahdollisuuksia tilannekuvan kokoamisessa. Laki tuli voimaan toukokuussa 2017.

– Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt valmiuspäivystykseen liittyvien ohjeiden ja toimintamallien uudistuksen.

Suositus 9.

Voimaan säännökset, jotka velvoittavat poliisi ja terveydenhuollon luovuttamaan tiedot uhrien ja lähiomaisten henkilöllisyydestä psykososiaalisen tuen tarpeisiin onnettomuus- ja väkivaltarikostilanteissa.

– Säädökset ovat kunnossa.

– Poliisin selvittää alaikäisten uhrien lähiomaiset nykyiselläänkin. Täysi-ikäisten loukkaantuneiden lähiomaisten selvittäminen olisi poliisille uusi tehtävä.

Uusimmat