Uutiset Helsinki

Näin hallitusohjelma muuttaa arkeasi – hallituspuolueiden johtajat julkistivat ohjelmansa

Viikkoja valmistelu hallitusohjelma on nyt valmis ja julkaistu. Kokosimme ohjelman pääkohdat ennakkotietojen perusteella.
Hallituspuolueiden johtajat julkistavat hallitusohjelmaa uudessa Oodi-kirjastossa Helsingissä. Vasemmalla Pekka Haavisto (vihr.), Juha Sipilä (kesk.), Antti Rinne (sd.), Li Andersson (vas.) ja Anna-Maja Henriksson (rkp). Kuva: Joel Maisalmi
Kirjastokierrokset saavat jatkoa. Hallitusohjelma julkistettiin kesäkuussa uudessa Oodi-kirjastossa Helsingissä. Vasemmalla Pekka Haavisto (vihr.), Juha Sipilä (kesk.), Antti Rinne (sd.), Li Andersson (vas.) ja Anna-Maja Henriksson (rkp). Kuva: Joel Maisalmi

Hallitusohjelma on viimein kasassa, ja hallituspuolueet esittelevät juuri uutta ohjelmaa Oodi-kirjastossa Helsingissä.

Lännen Media kokosi hallitusohjelmasta pääkohdat sen perusteella, mitä ohjelmasta tiedettiin ennalta luonnosten perusteella.

Tiedot perustuvat Lännen Median tietojen lisäksi Helsingin Sanomille ja Iltalehdelle vuodettuihin hallitusohjelmaluonnoksiin.

Poliisi ja rikostuomiot: tuomioita kovennetaan, raiskauksen määritelmä muuttuu, poliiseja lisätään

Hallitus nostaa poliisien määrää kolmellasadalla vuoteen 2022 mennessä. Sen jälkeen suomessa noin noin 7 500 poliisia.

Samalla poliisille asetetaan valtakunnalliset enimmäisvasteajat, mikä merkitsee lisäpoliiseja varsinkin maaseudulle ja harvaan asutuille alueille.

Seksuaalirikoslainsäädäntöön tehdään kokonaisuudistus, ja rangaistuksia kovennetaan.

Etenkin lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten rangaistusten alarajoja korotetaan. Törkeimpien väkivalta- ja seksuaalirikosten tasoja arvioidaan uudestaan ja rangaistusten kovuutta sekä tekojen uhreille aiheuttamaa haittaa suhteutetaan verrattuna muihin rikostuomioihin.

Raiskauksen määritelmä muutetaan suostumukseen perustuvaksi.

Seksuaalirikosten uhrien ja väkivaltaa kohdanneiden naisten tukipalveluita ja turvakoteja lisätään. Nykyisellään väkivallan uhrien tukipalvelut eivät ole Suomessa Euroopan neuvoston edellyttämällä tasolla.

Sukupuoli rikoksen motiivina tulee tuomiota koventavaksi seikaksi. Nykyään esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden osana tehty rikos on jo tuomiota koventava tekijä.

Jatkossa pakkoavioliiton voi mitätöidä. Sukupuolten silpomisen, jota on joskus kutsuttu virheellisesti “naisten ympärileikkaukseksi”, vastaiseen työhön tuodaan lisää resursseja.

Hallitus perustaa itsenäisen raportoijan viran, joka raportoi naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Sosiaaliturva: indeksijäädytykset perutaan, perustuloa kokeillaan taas, oppositio mukaan uudistuksiin

Hallitus käynnistää sosiaaliturvan uudistamisen parlamentaarisessa komiteassa.

Se tarkoittaa sitä, että hallituspuolueiden lisäksi myös oppositio tulee mukaan valmisteluun.

Parlamentaarisessa käsittelyssä tarkastellaan muun muassa perus- ja ansioturvaa, toimeentulotukea ja palveluiden yhteensovittamista. Yhä kalliimmaksi viime vuosina noussutta asumistukea käsitellään erillään muista etuuksista.

Yksi tärkeimmistä tavoitteista on poistaa niin sanottuja kannustinloukkuja eli tehdä työnteosta kannattavaa silloinkin, kun saa sosiaalietuuksia.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamista selvitetään.

Nykyisellään ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, mutta sen rahoitukseen osallistuvat kaikki työssäkäyvät. Hallitus selvittää, voidaanko ansiosidonnaista maksaa jatkossa kaikille työssäehdon täyttäneille.

Viime hallituskauden indeksijäädytykset poistetaan eli esimerkiksi työttömyysetuuksien, lapsilisien ja kansaneläkkeiden indeksikorotukset jatkuvat vuonna 2020.

Indeksikorotukset nostavat etuuksien tasoa inflaation eli kuluttajahintojen nousun kanssa samaa tahtia. Käytännössä tuet nousevat elinkustannusten nousun kanssa samaa tahtia.

Perustulokokeilua jatketaan negatiivisena tuloverona tunnetun mallin mukaisesti.

Siinä tuloveroa maksetaan vasta, kun tulot ylittävät tietyn alarajan.

Jos tulot jäävät tämän rajan alle, palkansaajalle kompensoidaan tulot alarajaan asti etuuksina.

Työllisyys: aktiivimallin leikkuri poistetaan, palkkatukea laajennetaan, työllisyyspalveluihin lisää rahaa

Hallitus purkaa aktiivimallin leikkurin, joka viime hallituskaudella leikkasi työttömyysetuuksia, jos niin sanottu aktiivisuusehto ei täyttynyt.

Sen tilalle on tulossa malli, jossa työttömälle tulee henkilökohtainen työnhakuvelvoite.

TE-toimistoille tuodaan lisäresursseja, joiden on tarkoitus parantaa työttömien työllistämispalveluita.

“Naisten ja miesten euroja” pyritään tasoittamaan.

Hallitus säätää lain, joka mahdollistaa paremmin puuttumisen naisten ja miesten välisiin perusteettomiin palkkaeroihin.

Palkkatukien käyttöä lisätään merkittävästi.

Työnantajat saavat jatkossa ennalta sitovat palkkatukipäätökset, minkä on määrä vähentää työnantajien kohtaamaa byrokratiaa.

Sitä pyritään purkamaan myös käyttöön otettavalla työllistymissetelillä.

Hallitus pyrkii luomaan 60 000 uutta työpaikkaa.

Paikallista sopimista kokeillaan jonkinlaisessa laajuudessa.

Erityishuomion hallitus kohdistaa vaikeasti työllistyvien ja ikääntyneiden työllistämiseen sekä maahanmuuttajien työllisyyden nostamiseen.

Korkeakoulutettujen tuloa työmarkkinoille pyritään nopeuttamaan.

Työllisyyttä kutsutaan pohtimaan myös kolmikantainen työryhmä, jossa on mukana hallituksen lisäksi työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöt.

Koulutus: Pakkoruotsi palaa kirjoituksiin, korkeakoulutukseen lisärahaa, oppivelvollisuus pitenee

Ammatikorkeakoulut saavat hallitukselta 20 miljoonaa vuodessa, yliopistot 40 miljoonaa ja lisäksi yliopistoindeksi palautetaan.

Oppivelvollisuus pitenee koskemaan ammattikouluja ja lukioita. Samalla oppikirjoista ja muita oppimateriaaleista tulee maksuttomia.

Yritysvetoiseen tutkimukseen ja kehitykseen tulee 150 miljoonaa euroa lisää rahaa kolmen vuoden aikana. TK-rahoitusta hallinnoi Business Finland.

Toinen kotimainen kieli palaa pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin. “Pakkoruotsi” poistettiin yo-kirjoituksista vuonna 2005.

Maahanmuutto: jalkapanta mahdolliseksi turvapaikanhakijoille, pakolaiskiintiötä nostetaan

Turvapaikkahakemusten käsittelyyn säädetään kuuden kuukauden tavoiteaika, ja pakolaiskiintiö nostetaan vähintään 850 henkilöön.

Jatkossa pakolaiskiintiön tasoa arvioidaan vuosittain välillä 850–1 050.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta henkilöä voidaan jatkossa valvoa teknisellä valvonnalla eli jalkapannalla. Sillä on tarkoitus korvata kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen henkilön säilöönotto.

Hallitus haluaa lisätä selvästi työperäistä maahanmuuttoa. Tämä koskee hallitusohjelmaluonnosten mukaan etenkin “osaavan työvoiman” työperusteista maahanmuuttoa.

Suomessa opiskelleiden oleskelulupaa pidennetään kahteen vuoteen siitä, kun henkilö on valmistunut koulusta.

Perheenyhdistämisen helpottamista selvitetään.

Verotus: tuloveroa kevennetään, haittaveroja kiristetään, sokeriveroa selvitetään

Hallitus aikoo laskea tuloveroa 200 miljoonalla.

Tupakkaverotusta nostetaan tulevan neljän vuoden aikana 200 miljoonalla eurolla. Alkoholivero taas nousee 50 miljoonalla.

Virvoitusjuomiin tulee 25 miljoonan euron korotukset, jotka painottuvat sokeripitoisiin juomiin.

Hallitus aikoo myös selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön sokerivero.

Tarkoituksena on selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävän veron, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä laskee 2 250 euroon.

Terveydenhoito: 1000 uutta lääkäriä, hoitajamitoitus lakiin, ehkäisy maksuttomaksi, Vaasaan lisäyksiä

Hallitus lupaa Suomeen tuhat uutta lääkäriä, jolla on tarkoitus nopeuttaa hoitoon pääsyä.

Perusterveydenhuollon hoitotakuuta kiristetään eli jatkossa kiireetöntä hoitoa on saatava viikon sisällä siitä, kun potilaan hoidontarve on arvioitu.

Vanhustenpalveluihin on tulossa sitova hoitajamäärän alaraja 0,7 hoitajaa yhtä vanhusta kohti.

Lisäksi vanhustentalojen valvontaa lisätään.

Muutamissa kunnissa jo käyttöönotettu maksuton alle 25-vuotiaiden ehkäisy tulee valtakunnalliseksi.

Translaki uudistetaan niin, että jatkossa transsukupuolisilta ei vaadita lisääntymiskyvyttömyyttä ehtona sukupuolen virallistamisessa.

Vaasan sairaala muutetaan laajan päivystyksen sairaalaksi.

Ympäristö: öljylämmitys lopetetaan, luonnonsuojeluun 100 miljoonaa, kaivoslaki uudistetaan

Eri energiamuotojen kokonaisverotus uudistetaan.

Uudistuksessa muun muassa lisätään tuulivoiman osuutta Suomen energiatuotannosta, puolitetaan turpeen käyttö vuoteen 2030 mennessä.

Fossiilisen öljyn (erotuksena bioöljyistä kuten palmuöljystä) käyttö lämmittämisessä lopetetaan 2030-luvun alkupuoleen mennessä.

Ydivoimaloiden jatkolupiin taas luvataan suhtautua myönteisesti.

Teollisuuden energiaveroja kiristetään.

Luonnonsuojeluun tuodaan vuositasolla 100 miljoonaa euroa lisärahaa.

Kaivoslaki uudistetaan siten, että kunta, jonka alueelle kaivos on tulossa, voi kaavoituksella päättää kaivoksen tulosta nykyistä tarkemmin.

Samalla kaivoksiin tulee rojaltivero eli vero, jossa kaivoksesta kaivetun aineen tulosta maksetaan pieni siivu Suomelle.

Tuotantoeläinten olojen parantamiseksi perustetaan asiantuntijatyöryhmä.

Se pohtii muun muassa porsitushäkkien poistamista ja porsaiden kastraatiosta luopumista.

Eläinten tuotantolaitosten ja teurastamoiden valvontaa tehostetaan muun muassa videovalvonnalla.

Hallitus perustaa myös eläinsuojeluasiamiehen viran.

 

Liikenne ja väylät: Pyöräteihin rahaa, polttoaineverot kiristyvät, tunnin junaa edistetään

Hallitus säätää lain, joka antaa kunnille mahdollisuuden ottaa käyttöön tiemaksut.
Fossiilisten polttoaineiden verotusta korotetaan noin 250 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana.
Pyörä- ja kävelyteihin hallitus on antamassa 41 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022.
Helsinki–Tampere-välin rautatien laajennusten suunnittelu aloitetaan. Helsinki–Turku-yhteyden osalta nopeamman raiteen eli tunnin junan jatkosuunnittelu alkaa.
Perusväylänpitoon eli teiden ylläpitoon ja päivittämiseen tehdään 300 miljoonan euron vuosittainen korotus viime hallituskauden jälkimmäisellä puoliskolla työskennelleen parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaisesti.

Perhe ja tasa-arvo: Perhevapaat uudistetaan, ”rekrytointisyrjintään puututaan”

Perhevapaat uudistetaan niin, että jatkossa isälle ja äidille on kiintiöity yhtä monta kuukautta ja lisäksi on jakso, jonka käytöstä perheet voivat valita vapaasti.
Kotihoidontuki säilyy nykyisellään eli kotihoidontukea voi käyttää lapsenhoitoon kotona siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta.
Uutena osana hallitus selvittää, voitaisiinko kotihoidontuki maksaa isovanhemmalle, joka lasta hoitaa.
Hallitus lupaa puuttua niin sanottuun rekrytointisyrjintään. Lakiin tehdään kirjaus, jonka mukaan perhevapaiden käyttö tai raskaus ei saa vaikuttaa työntekijän työsuhteen jatkumiseen.

 

Juttua täydennetty 3.6. klo 11.32: lisätty osuudet Liikenne ja väylät sekä Perhe ja tasa-arvo

Uusimmat