Uutiset

Näin oikeusministeri Henriksson torjuisi ylivelkaantumista: Lapsille säästöpossuja, nuorille vähintään toisen asteen koulutus ja pienyrittäjille toinen mahdollisuus

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson uskoo, että koulutuksella voidaan vaikuttaa pärjäämiseen myös taloudenhallinnassa.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on huolissaan erityisesti nuorten kouluttamattomien miesten ja konkurssin tehneiden pienyrittäjien ylivelkaantumisesta. Kuva: Silja Viitala/arkisto
Ministeri Henriksson ihmettelee, miksi jotkut tahot ajavat vihapuheelle yhä laajempaa sananvapautta. Kuva: Silja Viitala/arkisto

Ylivelkaantuminen on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Tätä mieltä on oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).

– Kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut viimeisten 20 vuoden aikana samalla, kun säästäminen on kääntynyt laskuun, Henriksson perustelee.

Hän muistuttaa, että Suomessa on ulosotossa tällä hetkellä 570 000 erillistä velallista, ja maksuhäiriömerkintä on yli 380 000 henkilöllä.

– Valtava määrä. Näissä erityisesti yli 30-vuotiaat miehet ovat yliedustettuja. Minut yllätti myös tieto, että kaikista veloista 35 prosentissa velan saldo alle 1 000 euroa.

– Tavallaan tämä on positiivinen asia, mutta hämmästyttävää on, ettei velka ole sen enempää. Tämä kuvastaa sitä, miten monenlaiset elämäntilanteet ja valinnat voivat johtaa ulosottoon, Henriksson sanoo.

Henriksson sanoo, että oikeusministeriössä on tekeillä useita hankkeita ylivelkaantumisen torjumiseksi.

– Tarkoitus on panostaa talous- ja velkaneuvontaan, siihen tulee myös lisämäärärahaa.

Suunnitteilla on myös positiivinen luottorekisteri. Rekisteriin koottaisiin reaaliaikaiset tiedot henkilön kokonaisvelkatilanteesta. Näin luotonantaja voisi arvioida luotonhakijan taloudellista tilannetta todelliseen maksukykyyn.

Henriksson pitää hanketta tärkeänä mutta haasteellisena.

– Rekisteriä ei saada pystyyn huomenna, se ei ole helppo asia. Mutta teemme nyt töitä sen perustamiseksi.

Lisäksi oikeusministeriö valmistelee pikavippifirmoille tiukempaa valvontaa. Henrikssonin mukaan tämä valvonta on tarkoitus siirtää muitakin rahalaitoksia kuten pankkeja valvovan Finanssivalvonnan tehtäväksi.

Lautapeleistäkin katoaa setelit

Oikeusministeri Hekriksson peräänkuuluttaa myös kotien talouskasvatusta. Hän muistuttaa, että ennen lapset ja nuoret oppivat rahankäyttöä esimerkiksi säästöpossuun säästämällä.

– Missä ovat vanhat säästöpossut, miten tämän päivät nuoret säästävät, Henriksson kysyy.

– Ennen pelattiin lautapelejä, joissa oli seteleitä. Nyt jopa Monopoli on siirtynyt aikaan, jossa ei käytetä seteleitä vaan pelissä on kortti, jolla maksetaan, Henriksson kuvailee.

Henriksson sanoo, että ennen säästöpossut ja pelit opettivat, että oikeuden asioiden tekeminen kannattaa ja väärillä valinnoilla rahansa häviää. Hän uskoo, että tällä on ollut merkitystä siihen, miten suomalaiset ovat oppineet taloudenhoitoa pienestä pitäen.

– Enää ei käytetä käteistä. Kun emme näe rahaa, mistä tulee se tunne, että mitä mikäkin maksaa ja mitä se tarkoittaa käytännössä?

Henrikssonin mukaan on tutkimusnäyttöä siitä, että vanhempien tavalla puhua rahasta on vaikutusta siihen, miten lapset ja nuoret rahaa käyttävät.

– Siksi talouskasvatustyötä tarvitaan myös kaikissa kodeissa, Henriksson sanoo.

Koulutuksella väliä

Henriksson sanoo, että ylivelkaantumisilmiön pysäyttämiseen tehdään yhteiskunnassa töitä laajasti. Myös kolmas sektori on tässä työssä keskeisessä roolissa.

– Kaikkien poliittisten päätösten tekijöiden, Suomen hallituksen ja Suomen pankin pitäisi nyt miettiä, millä tavalla pystymme torjumaan ongelmaa, Henriksson sanoo.

Henriksson pitää erittäin tärkeänä nykyisen hallituksen panostusta osaamiseen.

– Siihen, että jokaisella nuorella on vähintään toisen asteen koulutus. Mitä paremmin on koulutettu, sitä paremmat edellytykset on pärjätä.

Koulutus auttaa torjumaan myös ylivelkaantumista ja huono-osaisuuden periytymistä.

– Kaikki lähtee siitä, että meillä on yhdenvertainen koulutus ja samanvertaiset mahdollisuudet kaikille lapsille riippumatta perheen taloudellisesta asemasta. Tähän pitää panostaa, Henriksson sanoo.

Ministeri penää asennemuutosta

Oikeusministeri Henriksson näkee ylivelkaantuneissa kaksi huolestuttavaa ryhmää: nuoret kouluttamattomat miehet ja pienyrittäjät.

– Työttömien, kouluttamattomien nuorten miesten, joiden tilanteeseen liittyy esimerkiksi peliriippuvuutta, kohdalla ongelmat voivat kasaantua, jolloin jälki voi olla todella pahaa, Henriksson kuvailee.

– Myös epäonnistuville pienyrittäjille pitää antaa toinen mahdollisuus.

Tästä syystä pienyrittäjien taipaleen tasoittaminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Heille pyritään järjestämään toinen mahdollisuus aloittaa alusta ja päästä esimerkiksi helpommin velkajärjestelyyn.

Henriksson muistuttaa, että konkurssiin liittyvä häpeäkulttuuri on perin suomalainen tapa suhtautua yrittämiseen.

– Yhdysvalloissa esimerkiksi ajatellaan, että vasta kymmenes yritys voi menestyä. Ja ettei muutama konkurssi alussa ole niin vaarallista.

– Suomessa ajatellaan, ettei konkurssin jälkeen pitäisi enää yrittää. Mutta jos ei uskalla mitään, eihän uusia yrityksiä ja ideoita synny. Yhteiskunnan pitää rohkaista yrittämiseen ja tarjota keinoja eteenpäin pääsemiseen, jos menee huonosti, Henriksson toteaa.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson puhui tänään keskiviikkona Oikeustoimittajat Ry:n tilaisuudessa.

Fingerpori

comic

Uusimmat