Uutiset

Naisia on ennätysmäärä johtajina, arvioi keskuskauppakamari – “Nainen ei saisi jättää uraa väliin vanhojen roolimallien takia”

Naisjohtajien määrä on kasvanut pörssiyhtiöissä, mutta miehet valitsevat edelleen useimmiten miehen johtotehtäviin.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Leena Linnainmaan mukaan Suomessa on suhteellisen hyvä naisjohtajatilanne verrattuna moneen muuhun maahan.

Naiskiintiöt kannattaa unohtaa, ainakin, kun kyse on johtajuudesta. Mieluummin kannattaa miettiä, miksi vanhat roolimallit istuvat niin tiukassa. Se on usein este uralla etenemisessä.

Näin sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. Hän lisää, että kiintiöratkaisu on helppo ratkaisu, eikä se vie muutosta eteenpäin.

Tiistaina Keskuskauppakamari julkaisi selvityksensä naisjohtajien asemasta Suomessa. Selvityksen mukaan naisia on ennätysmäärä johtajina tällä hetkellä.

Hänen mielestään kiintiöillä voidaan nostaa naisten määrää hallituksissa, mutta kiintiöillä ei lisätä naisten määrää toimitusjohtajina.

– Norjasta saatavilla oleva tieto ei tue uskomusta, että hallituskiintiöillä voitaisiin lisätä naisten määrää yhtiöiden muussa johdossa.

Hän ei usko siihenkään, että naisjohtajuuden esteenä olisi perhe tai vuodet kotona lasten synnyttyä. Monella johtavaan asemaan edenneellä naisella on lapsia, Linnainmaa sanoo.

– Törmään usein siihenkin, että sanotaan, että miesten ja naisten älykkyydessä on eroa. Viimeksi tällä viikolla joku vetosi siihen, Linnainmaa hymähtää.

Suomessa on kuitenkin päästy eteenpäin. Naisia on yhä enemmän johtajana.

Yhdeksän naistoimitusjohtajaa

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajina on jopa yhdeksän naista; se on paljon verrattuna aiempiin vuosiin.

Suomessa on 125 pörssiyhtiötä.

– Toimialakohtaisia erojakin on, Linnainmaa sanoo.

Vuonna 2008 yhtiöiden hallitusten kokoonpanoissa naisia oli 12 prosenttia, ja nyt luku on 29 prosenttia. Vain kolmella pörssiyhtiöllä on pelkästään miesjäseninen hallitus. Vielä vuonna 2011 mieshallituksia oli 26.

Pörssiyhtiöiden johtoryhmissä naisten osuus on myös kasvanut. Tosin joka kuudennessa johtoryhmässä ei ole ollenkaan naisia.

Jos katsotaan Linnainmaan mainitsemia toimialakohtaisia eroja, niin energia-alan pörssiyhtiöissä on eniten naisjohtajia. Teollisuuden alalla naisjohtajia on vain hieman yli kolme prosenttia.

– Yksi kolmesta pörssiyhtiöstä kuuluu teollisuusalan yrityksiin, Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen toteaa.

Roolimallit istuvat sitkeässä

Naiset ovat yleensä johtajina tukitoiminnoissa eli hr-tehtävissä, viestinnässä tai lakiosastolla. Sama kehitys on nähtävissä Ruotsissa.

Linnainmaa sanoo, että koska kyse on roolimalleista, asia on selkeä. Naiset eivät edelleenkään valitse teknologian opintoja.

– Miksi Suomessa on edelleen vahvat roolit varhaiskasvatuksesta alkaen? Mitä kouluissa tapahtuu? Miksi eriytyminen on niin vahvaa, Linnainmaa kysyy.

Naisjohtajien määrä on korkea niillä aloilla, joilla naisia alkaa olla opiskelijoinakin. Oikeustieteellisen opiskelijoista 40 prosenttia on naisia.

– Myynti on miehisin tehtävä. Myynnin johtotehtävissä on vain 12 prosenttia naisia.

Jos katsoo naisjohtajien tilannetta ikäryhmittäin, niin alle 40-vuotiaiden ja 40–50-vuotiaiden johtajien kohdalla alkaa olla yhä enemmän naisia. Pääosa johtajista on iältään 41–50-vuotiaita.

– Sukupolvimuutos on käynnissä, Turunen sanoo.

Mutta kuka johtajia valitsee?

– Yleensä toimitusjohtaja talousjohtajan kanssa. Yleensä toimitusjohtaja on mies, Linnainmaa summaa.

Uusimmat