Uutiset

Näissä vaaleissa luotetaan postiin – saamelaiskäräjät valitaan jälleen syyskuussa, viime kerralla ääniä luultiin jo hukkuneen

Saamelaiskäräjävaalien ehdokasasettelu päättyy elokuun alussa. Vaalilautakunnan puheenjohtaja toivoo ehdokkaita myös saamelaisalueen ulkopuolelta.
Saamelaisten eduskunta eli saamelaiskäräjät valitaan vaaleilla niin ikään neljän vuoden välein. Noin 6 000 äänioikeutetun vaaleissa voi postin lisäksi äänestää Inarissa. Kuva: Olli Miettunen / Arkisto
Saamelaisten eduskunta eli saamelaiskäräjät valitaan vaaleilla niin ikään neljän vuoden välein. Noin 6 000 äänioikeutetun vaaleissa voi postin lisäksi äänestää Inarissa. Kuva: Olli Miettunen / Arkisto

Suomen saamelaisten itsehallintoelimen eli saamelaiskäräjien vaalit järjestetään jälleen syksyllä. Syyskuun 2.-30. päivänä pidettävien vaalien ehdokasasettelu päättyy 2. elokuuta.

Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan puheenjohtaja Janne Näkkäläjärven mukaan ehdokkaita toivotaan saamelaisalueen lisäksi myös sen ulkopuolelta.

Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat sekä pohjoisosa Sodankylän kunnasta. Näiden ulkopuolella asuu yli puolet Suomessa asuvista saamelaisista, erityisesti pääkaupunkiseudulla, Rovaniemellä ja Oulussa. Pienempiä keskittymiä on muun muassa Tampereella.

Edellisten saamelaiskäräjien 21 edustajasta vain kaksi oli saamelaisalueen ulkopuolelta. Viime vaaleissa ehdokkaita oli yhteensä 36.

Äänestäjäksi pitää hakeutua erikseen

Saamelaiskäräjävaalien äänestysprosentti oli vuoden 2015 vaaleissa 51,6 ja vuoden 2011 vaaleissa 49,6 prosenttia äänioikeutetuista.

– Ei se nyt niin hirveän korkea ole, Näkkäläjärvi toteaa.

Tänä vuonna vaalit järjestetään ensisijaisesti postitse, mutta asiakirjat voi palauttaa myös henkilökohtaisesti vaalilautakunnan toimistoon. Erillisten äänestyspaikkojen poistamisen taustalla on äänestyspäivien alhainen aktiivisuus.

Toisaalta postin varmuudesta äänestysvälineenä on oltu huolissaan jo viime vaaleissa. Lopulta kaikki äänet ehtivät ajoissa Inariin, vaikka lähetysten seuranta ei kaikilta osin toiminut odotetusti.

– Tuolloin näytti siltä, että ääniä olisi jäänyt roikkumaan, mutta niin ei onneksi tainnut olla, Näkkäläjärvi kertoo.

Esillä on ollut myös nuorten aktiivisuus. Yle uutisoi keväällä, että vaaliluetteloon hakeutui tänä keväänä kolme kertaa vähemmän nuoria kuin aiemmin. Vaaliluetteloon hyväksyminen on ehto äänioikeuden saamiseksi ja ehdolle asettumiseksi.

Pääpuheenaiheet yhä etenemättä

Saamelaiset ovat ainoa EU-maiden alueella tunnustettu alkuperäiskansa. Suomessa saamelaisia asuu noin 10 000, ja maassa puhutaan pohjois-, inarin- ja koltansaamen kieliä. Lisäksi saamelaisia asuu Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.

Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Heikki Paltto uskoo, että tulevat saamelaiskäräjät käsittelevät samoja teemoja kuin edeltäjänsäkin. Hän mainitsee saamelaiskäräjälain ja sen saamelaismääritelmän uudistamisen, Pohjoismaisen saamelaissopimuksen, totuus- ja sovintoprosessin sekä 30 vuotta käsittelyssä olleen ILO 169-sopimuksen.

– Tämä kausi on ollut vaikea, koska saamelaisasiat eivät ole kehittyneet niin kuin niiden pitäisi. Kieliasiat ovat edenneet, mutta muut eivät.

Alle puolet äänioikeutta hakeneista hyväksyttiin

Vielä kesäkuussa Saamelaiskäräjät esitti vaalien lykkäämistä vuodelle 2021, toiveenaan saamelaiskäräjälain muuttaminen ennen seuraavia vaaleja. Oikeusministeriö kuitenkin hylkäsi toiveen eduskunnan kiireisen aikataulun takia.

Pyynnön taustalla on YK:n ihmisoikeuskomitean antamat kaksi päätöstä, joissa moititaan Suomea saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta. Korkein hallinto-oikeus (KHO) oli ottanut vaaliluetteloon 97 henkilöä, joita saamelaiskäräjät ei ollut hyväksynyt.

Tänä vuonna vaaliluetteloon hakeutui 550 henkilöä, joista saamelaiskäräjät hylkäsi yhteensä 340. Heistä 280 on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon hyväksyminen rinnastetaan usein saamelaiseksi tunnustamiseen.

– Tässä on kysymys äänioikeudesta. Sitä vaaliluettelo käytännössä tarkoittaa. Siitä ei seuraa muita näkyviä etuuksia, Näkkäläjärvi sanoo.

Saamelaiskäräjät

Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin, joka edustaa alkuperäiskansaa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.

Toteuttaa saamelaiskäräjälaissa määrättyä kulttuurista ja kielellistä itsehallinto-oikeutta. Päättää vuosittain noin miljoonan euron määrärahoista muun muassa saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, oppimateriaaleihin ja kulttuurin kehittämiseen.

Perustettiin vuonna 1995. Ennen saamelaiskäräjiä tehtävää ajoi saamelaisvaltuuskunta vuosina 1973-1995.

Valitaan vaaleilla neljän vuoden välein 21 jäsentä ja neljä varajäsentä. Lisäksi käräjät asettavat keskuudestaan seitsenhenkisen hallituksen.

Äänioikeutta vaaleissa pitää hakea erikseen. Vaaliluettelon kriteerit ovat samat kuin saamelaisen määritelmä saamelaiskäräjälaissa.

Lähde: Saamelaiskäräjät

 

Oikaisu 23.7.2019: Muutettu kuvatekstiin saamelaiskäräjävaaleissa äänioikeutettujen oikea määrä. Aiempi luku, noin 10 000, on saamelaisten määrä Suomessa

Uusimmat