Uutiset

Naisten pika-aidat on nousemassa uudeksi keihäänkärjeksi Suomen yleisurheilussa

Naisten 100 metrin aitajuoksu on noussut tänä kesänä Suomen uudeksi nitrolajiksi keihäänheiton tilalle. Neljä aiturinaista on alittanut jo Berliinissä elokuun alussa järjestettävien yleisurheilun EM-kilpailujen kisarajan, kun joukkueeseen mahtuu vain kolme urheilijaa.

Jyväskylän Kalevan Kisoissa käydään tämän viikon perjantaina jännittävä kamppailu kahdesta jäljellä olevasta kisapaikasta Lotta Haralan, Reetta Hurskeen ja Annimari Korteen välillä.

Nooralotta Neziri on jo valittu EM-joukkueeseen. Hänen tämän kauden noteerauksensa 12.86 riittää Euroopan tilastossa komeasti sijalle seitsemän. Finaalipaikka on EM-kisoissa Nezirille realistinen tavoite. Muut aiturinaiset voivat olla tyytyväisiä päästessään välieriin.

Lotta Haralan mukaan kova kilpailu kotimaassa potkii aitajuoksussa kaikkia suomalaisnaisia kehittymään eteenpäin. Tulokset ovat hilautuneet vähitellen kansainväliselle tasolle.

-Naisten aitajuoksussa on superhieno tilanne. Voimme olla ylpeitä siitä, että Suomessa on näin kova taso. Kilpailu kisapaikoista on urheilua parhaimmillaan ja tosi jännittävää, Harala sanoo Lännen Medialle.

Kovasta keskinäisestä kilpailusta huolimatta naisaiturit ovat kavereita kilpakenttien ulkopuolella.

-Olen sellainen tyyppi, että toivon kaikille parasta. Muiden onnistuminen ei ole minulta pois.

EM-kisoihin ja 12:lla alkava aika

Tampereen Pyrintöä edustava Harala uskoo, että useampi nainen voi juosta Kalevan kisoissa alle 13 sekunnin.

Lotta Harala pinkoi kesäkuun lopussa Jämsänkoskella oman ennätyksensä 13.15, mutta kehossa on varaa paljon parempaan. Haralan mielestä Jämsänkosken juoksu oli vasta ihan ok.

-Minulla on ollut tällä kaudella haasteita alipalautuneisuuden kanssa. Kroppa on koko ajan ylirasituksessa ja kisoissa tekeminen on tuntunut väkinäiseltä. Tämä on näkynyt tekniikkavirheinä juoksussa.

Harala iloitsee, että palaset ovat loksahtamassa kohdalleen juuri oikeaan aikaan. Viimeiset treenit ovat tuntuneet hyviltä, juokseminen on parantunut teknisesti ja tämä on näkynyt harjoituksissa myös kellossa.

-Minulla on nyt tosi hyvä fiilis. Tavoittelen Kalevan kisoissa 12:lla alkavaa aikaa ja SM-mitalia. Aion lunastaa EM-kisapaikan, ja Berliinissä mahdollisuus on ainakin välieräpaikkaan.

Massan laji pelaa aitajuoksussa

Suomen Urheiluliiton (SUL) valmennusjohtaja Jorma Kemppainen iloitsee naisten aitajuoksun tulostason noususta.

Kemppaisen mukaan lajia harjoitellaan paljon yleisurheilukouluissa ja nuorten arvokisoissa Suomi on saanut jatkuvasti aitajuoksuun täyden joukkueen.

Hän muistuttaa, että EM-kisarajan alittaneen nelikon lisäksi taustalla on vielä esimerkiksi Jonna Berghem, Saara Keskitalo ja terveyshuolista kärsineet Ida Aidanpää-Immonen ja Matilda Bogdanoff.

-Aitajuoksu on vauhdikas pop-laji. Nooralotan esimerkin vetämänä lajiin on tullut paljon hyviä nuoria urheilijoita, Kemppainen sanoo.

Hän nostaa yhdeksi pika-aitojen suosion syyksi aitakarnevaalit lahjakkuuksia nostavana myllynä. Aitakarnevaaleilla parhaat kouluttajat ja valmentajat jakavat tietotaitoaan nuorille urheilijoille.

-Aitakarnevaalit on ollut monena vuonna heti keihään jälkeen yleisurheilun toiseksi suurin lajikarnevaali. Massan laki pelaa tässäkin asiassa.

Suomi on muuttumassa pikajuoksumaaksi

Kemppainen myöntää, että yhteiskunnallisen kehityksen myötä Suomi on muuttumassa vähitellen heittomaasta pikajuoksumaaksi. Esimerkiksi keihäänheittäjät ovat tulleet perinteisesti maaseudun pieniltä paikkakunnilta.

-Väki pakkautuu asutuskeskuksiin, joissa juoksu on luontaisempi laji kuin heittäminen. Samassa harjoituksessa voi olla yhtä aikaa enemmän juoksijoita kuin hyppääjiä ja heittäjiä.

Kemppainen on kokonaisuudessaan tyytyväinen suomalaisten urheilijoiden alkukauteen. Suomi asetti ennen kautta tavoitteeksi 40 urheilijan kisajoukkueen Berliinin EM-kisoihin ja se on täyttymässä.

Tällä hetkellä EM-rajan rikkojia on 39. Luvusta on laskettu pois kautensa päättänyt Tero Pitkämäki ja naisten 100 metrin aitojen neljäs kisarajan alittaja. Kemppainen on laskenut mukaan Berliiniin miesten pikaviestijoukkueen.

-Saamme EM-kisoihin urheilijoita kaikissa lajiryhmissä eli pikajuoksussa, kestävyysjuoksussa, kävelyssä, heitoissa ja hypyissä. Myös ottelija on mukana pitkästä aikaa arvokisoissa, Kemppainen iloitsee.

Kalevan kisat järjestetään Jyväskylässä 19–22. heinäkuuta.

Seuraa ainakin näitä lajeja Kalevan kisoissa!

SUL:n valmennusjohtaja Jorma Kemppainen lupaa, että Jyväskylän Kalevan kisoissa nähdään joka päivä hurjan mielenkiintoisia kilpailuja.
Kemppaisen mukaan Kalevan kisat eivät ole paras paikka tehdä EM-rajoja, vaan ne ovat eräänlainen lisäbonus.
Kalevan kisat on valtava instituutio. Lajissa kuin lajissa nähdään kaksinkamppailuja voitosta ja muista mitaleista. Taktiikkakilpailut ovat myös hirmu hienoja suomenmestaruuskisojen näkökulmasta.
Yleisurheilupomo antaa muutaman tärpin Kalevan kisoihin Lännen Median lukijoille.

Miesten keihäs

Miesten keihäässä on perinteisesti ollut ylitarjontaa arvokisaedustajista. Berliinin paikoista voi tulla vielä kilpailua, koska muutama heittäjä on aika lähellä kisarajaa. Oliver Helander ja Antti Ruuskanen ovat jo rikkoneet rajan. Laji-ikoni Harri Haatainen on myös ilmoittautunut mukaan Kalevan kisoihin.

Miesten pituushyppy

Miesten pituushyppy on ollut tänä kesänä pettymys. Pituushyppääjät ovat kertoneet tähtäävänsä loppukauteen ja Kalevan kisoissa on velan lunastamisen paikka. Kisarajat ovat mahdollisia, sillä kesällä on nähty lupaavia hyppyjä 780–790 paikkeille.

Miesten 10 000 metriä

Miesten kymppitonnilla juoksijoilla on tapana palkita Kalevan kisoissa viimeiseksi jäänyt urheilija. Katsojat voivat seurata, onko hieno perinne enää voimassa.

Naisten 100 metrin aidat

Naisten pika-aidoissa on ylitarjontaa arvokisaedustajista. Neljä naista on alittanut EM-rajan, ja vain kolme voi juosta kisoissa.

Naisten kiekko

Kolme urheilijaa (Salla Sipponen, Helena Leveelahti ja Sanna Kämäräinen) on heittänyt tänä 56–57 metriä, joten Suomen mestaruudesta käydään kova kamppailu.

Naisten seiväs

Naisten seiväshypyssä kolme naista (Saga Andersson, Minna Nikkanen ja Vilma Murto) on 430–440:n paikkeilla. Luvassa on tasainen kilpailu.

Naisten 3000 metrin esteet

Sandra Eriksson on ilmoittautunut mukaan. Hän on juossut tänä kesänä hyvin alimatkaa ja ylimatkaa, mutta ei päälajiaan esteitä. Tulkitsen, että hän haluaa antaa Kalevan kisoissa EM-näytön esteissä.

Asiasanat

Uusimmat