Uutiset

Näitä sote-uudistuksen kipupisteitä vahdataan – valinnanvapaus etenee yksityiskohtien syynäykseen

Sote-uudistuksen valinnanvapauden lainsäädännön valmistelu on taas loppusuoralla. Seuraavan neljän viikon aikana lainsäädännön arviointineuvosto tarkastelee luonnosta valinnanvapauslaiksi.

Arviointineuvoston linjausten perusteella lakiin voi tulla muutoksia, joiden jälkeen monet muutkin syynäävät tarkasti, miten uudistus on lakitekstiin kirjoitettu.

-Pääpiirteet ovat selvillä, mutta myös yksityiskohdat ovat ratkaisevia käytännön kannalta. Lakiluonnosta on katsottava huolella. Annamme lausunnon todennäköisesti ennen kuin laki menee eduskunnan käsiteltäväksi, pohtii johtaja Markku Pekurinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) Lännen Medialle.

Esimerkiksi THL ja Kela ovat aiemmin olleet huolissaan siitä, syntyykö kokonaisuudesta liian vaikeaselkoinen kansalaisille. Tosin monet pitävät nykyjärjestelmääkin monimutkaisena.

Huolta on esitetty myös siitä, toteutuvatko sote-uudistuksen kolmen miljardin säästöt milloinkaan, kaventuvatko terveyserot ja toteutuuko sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistyminen eli integraatio.

Esimerkiksi Kuntaliitto on ollut huolissaan siitä, miten palveluista vastaavien maakuntien rahat riittävät. Maakunnilla ei ole verotusoikeutta ja budjettiraamit ovat tiukat. Samalla väestön ikääntyminen lisää palvelutarvetta ja maakuntien on myös pystyttävä neuvomaan asukkaitaan palveluiden käytöstä.

Lakiluonnoksesta katsotaan tarkkaan myös sitä, millä perusteilla yksityiset sote-keskukset saavat maakunnalta korvausta keskuksiin listautuneista potilaista.

-Lähetekäytäntöjen perusteiden pitäisi olla tarkastelussa, Pekurinen sanoo.

Myös aikataulusta on yhä oltu huolissaan, koska maakunnilla ei ole paljon aikaa käytännön valmistelujen tekemiseen. Maakuntavaalien pitäisi olla lokakuussa 2018 ja sote-uudistuksen lakien on tarkoitus tulla voimaan tammikuussa 2020. Uudet sosiaali- ja terveyskeskukset aloittaisivat toimintansa tammikuussa 2021.

Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi pitäisi antaa eduskunnalle maaliskuun 2018 alussa.

Koko sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisuus hyväksytään eduskunnassa kevätistuntokauden 2018 loppuun mennessä. Näin kritiikin antamiselle on viimeiset kuukaudet käsillä.

Poliittinen sopu hallituksessa syntyi juuri ennen joulua, jolloin julkistettiin sopu siitä, ettei asiakasseteleitä ole pakko ulottaa erikoissairaanhoitoon, ellei hoitotakuu ole ylittymässä. Näin erikoissairaanhoidon ulkoistamista yrityksille ainakin jarrutetaan.

Hallituksen sisällä esteitä uudistuksen hyväksymiselle ei pitäisi enää olla.

Sote-uudistus

Suomalaiset valitsevat omia sote-keskuksiaan syksystä 2020 alkaen. Keskukset aloittavat toimintansa tammikuussa 2021
Julkiset, yksityiset tai kolmannen sektorin sote-keskukset tarjoavat erityisesti perustason terveydenhuoltoa.
Lopullinen vastuu palveluista on maakunnilla, joille tulee paljon valtaa palvelutuotannon järjestämiseen.
Maakunnan omassa liikelaitoksessa ovat sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito. Kiireellistä hoitoa antavien päivystyssairaaloiden on tarkoitus jatkaa nykyisellä tavalla.
Aikuisten hammashoito on valinnanvapauden piirissä. Esimerkiksi kouluterveydenhuolto on puolestaan maakunnalla eli se ei ole valinnanvapauden piirissä.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti