Uutiset

Näitä tapoja Suomen venäläinen ei ymmärrä

Suomen venäläiset kaipaavat lisää tietoa suomalaisen työelämän ja sosiaalisen elämän pelisäännöistä, jotka poikkeavat jonkin verran venäläisistä.

Vantaan venäläisen klubin Antikafen puheenjohtaja ja Töissä Suomessa -hankkeen Vantaan osahankkeen projektipäällikkö Svetlana Tchistiakova kertoo, että pelkkä suomen kielen kurssien järjestäminen ei kotouttamisessa riitä.

-Taustalla on paljon erilaisia tarpeita, jotka liittyvät työelämään ja koulutukseen. Yleensä tiedonpuute eri elämänalueista, miten Suomessa hoidetaan asiat.

Tchistiakova kertoo arkisen esimerkin.

-Esimerkiksi kun Venäjällä haet lasta päiväkodista, ei ole niin vaarallista, jos myöhästyt vartin tai puoli tuntia. Jos täällä sopimuksessa lukee kello 16.30, lapsi pitää hakea viimeistään silloin.

Suomalaisia ystäviä on vaikea saada

Tchistiakova on pohtinut paljon kotoutumisen käsitettä.

-Viranomaisten kannalta henkilö on kotoutunut, kun hän on saanut töitä. Olen itse asunut 17 vuotta Suomessa, opiskellut täällä ja ollut suomalaisessa yrityksessä töissä. Jos minulta kysytään, olenko kotoutunut, en välttämättä sano, että olen.

Hän arvelee, että sopeutuminen Suomeen on prosessi, joka ei pääty koskaan.

-Suomalaisia ystäviä on vaikea saada.

Kielitaito on yksi syy siihen. On vaikea ystävystyä, jos tuntuu, että ei osaa ilmaista itseään riittävästi. Tchistiakovan mielestä mentaliteettierotkin näkyvät.

-Venäjällä on normaalia, että jos kävelet kaverin talon ohi, voit poiketa teelle.

Hänestä on yhä hankalaa käsittää suomalaisten tapaa sopia puolitoista kuukautta aiemmin kahville tai lounaalle menosta.

-Meillä on myös pitkä, vaikea yhteinen historia, ja poliittinen näkökulma nousee esille. Siinä mielessä venäläiset ovat vaikeassa asemassa verrattuna muihin ulkomaalaisiin, Karjalassa, Petroskoissa kasvanut Tchistiakova sanoo.

Venäläisillä olisi annettavaa yhteiskunnalle

Ennakkoluuloja on, myös työnantajilla.

-Itse en ole kuullut koskaan ryssittelyä, mutta lapsista tiedän, että koulussa ryssittelyä on.

Tchistiakova näkee muutoksen tulevan poliittisen aktiivisuuden kautta.

– Viime kuntavaaleissa koko maassa oli 168 venäjänkielistä ehdokasta ja kuusi heistä pääsi valtuustoon. Sen kautta ehkä asemammekin muuttuu. Toivon, että meitä ei nähtäisi vain ryhmänä, joka tarvitsee tukea, vaan oikeasti mahdollisuutena, hän sanoo.

-Kun näen venäjänkielisiä lääkäreitä, tutkijoita, insinöörejä ja lastentarhanopettajia, joilla on paljon kokemusta, ajattelen, että he voisivat antaa jotakin lisää koko yhteiskunnalle.

”Joskus on helpompi synnyttää toinen tai kolmas lapsi”

Itä-Helsingin Rastilassa perheineen asuva Alena Markava perusti äitiyslomallaan Vuosaareen perhetukiyhdistyksen, joka kokoontuu kerran viikossa kahdessa paikassa.

-Joitakin vuosia sitten Venäjällä puhuttiin paljon, että Suomessa viranomaiset ottaisivat huostaan venäjänkielisten perheiden lapsia. Monet äidit soittivat minulle, että Lena, mitäs nyt tehdään.

Venäjän ulkoministeriöstäkin kerrottiin, että Suomen lastensuojeluviranomaiset ottaisivat erityisen herkästi huostaan venäläisperheiden lapsia. Markava kutsui lastensuojelusta ihmisiä kertomaan, että se ei pidä paikkaansa.

-Yritän rauhoittaa ihmisiä. Kun on tietoa, miten asia oikeasti on, tulee ymmärrystä.

Hän kertoo äitiyslomalla oleville äideille, että heidän on mahdollista päästä työelämään.

-Joskus on helpompi synnyttää toinen ja kolmas lapsi. Haluan jakaa tietoa, mitä heidän on mahdollista tehdä. Jotkut naiset ovat aloittaneet yrittäjinä, kun he ovat löytäneet äitiysloman aikana itseään kiinnostavan asian.

Markavan mukaan yleistä on, että äidit ovat aloittaneet kauneudenhoitoalan yrittäjinä tai ravintola-alalla.

Hen mukaansa nuorina Suomeen muuttaneilla on suomalaisia ystäviä, aikuisena muuttaneilla ei niinkään. Eikä etenkään heillä, joiden puolisokin on venäjänkielinen.

-Minä olen hyvin sosiaalinen, mutta en voi sanoa, että minulla on suomalaisia ystäviä.

Nyt Markava on töissä Suomen venäjänkielisten keskusjärjestön Hyvinvointia yhteisvoimin -projektissa.

-Erilaisia sairauksia sairastavilla ihmisillä on Suomessa omia järjestöjä kuten reumaliitto tai sydänliitto. Ne ovat tuntemattomia venäjänkielisille.

Projektin tavoitteena on saada sairastaville venäjänkielisille tietoa vertaistuesta.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic