Uutiset

Näkökulma: Business Finlandin koronatuista kehkeytyi sotku, joka on johtanut jopa tappouhkauksiin – nämä kysymykset vaativat vastausta

Yrityksille jaettuja koronatukia on kritisoitu, koska ne eivät ole päätyneet suurimmissa ongelmissa oleville. Business Finland joutui korona-avun eturintamaan, vaikka se ei sinne kuulu. Nyt tarvitaan uusia tukimuotoja, jotka on suunniteltu kriisiä varten, kirjoittaa Lännen Median toimittaja Vanessa Valkama.
Koronarajoitusten takia erityisesti moni ravintola on joutunut sulkemaan ovensa, kun ruokaa saa myydä enää ainoastaan mukaan. Silti ravintolayritysten osuus suoran tuen saajista on edelleen pieni. Kuva: Arttu Laitala
Koronarajoitusten takia erityisesti moni ravintola on joutunut sulkemaan ovensa, kun ruokaa saa myydä enää ainoastaan mukaan. Silti ravintolayritysten osuus suoran tuen saajista on edelleen pieni. Kuva: Arttu Laitala

Koronakriisin poikkeusolot ovat kurittaneet suomalaisyrityksiä ennenäkemättömällä tavalla. Alkuvaiheessa suoraa tukea ahdingossa oleville yrityksille on myöntänyt eniten Business Finland, jonka rahoituspäätökset ovat saaneet osakseen kovaa kritiikkiä.

Julkisuudessa on arvosteltu erityisesti sitä, että tuet ovat päätyneet yrityksille, jotka eivät ole olleet suurimman avun tarpeessa. Monella koronatukea saaneilla on ollut jopa miljoonaluokan liikevaihtoja, ja muutaman yrityksen johdosta on löytynyt poliitikkoja tai muita julkisuuden henkilöitä.

Mikä meni pieleen Business Finlandin koronatukien jakamisessa?

1. Vastaako tuki suurinta tarvetta?

Business Finlandin tuki ei sovi läheskään kaikille koronakriisin takia vaikeuksiin joutuneille yrityksille, vaikka rahat on tarkoitettu juuri heille.

Käytännössä kyse on pk-yritysten kehitystuesta. Sitä saadakseen yrityksellä on täytynyt olla kehityssuunnitelman lisäksi edellytykset kannattavaan liiketoimintaan jo ennen koronaa.

Business Finland ei ole kriisiajan organisaatio, eikä sitä ole tarkoitettu kriisirahastoksi. Sen jakamasta kehitysrahoituksesta kiinteisiin kuluihin kuten vuokriin saa käyttää enintään 20 prosenttia.

Näitä avustuksia ei ole tarkoitettu pienille, alle kuuden hengen yrityksille. Niille suoraa koronatukea myöntävät ely-keskukset, mutta nekin rahat menevät uudistushankkeisiin. Lisäksi yritykset voivat saada tukea esimerkiksi Finnveralta ja kunnilta.

Olennaista olisi se, missä järjestyksessä tukirahat jaetaan ja kelle. Nyt ensin apajille ehtivät vakavaraiset pk-yritykset, koska Business Finland sattui olemaan valmis rahoitusorganisaatio.

Business Finlandin kautta rahaa saatiin jakoon mahdollisimman nopeasti, sillä Suomessa ei ole olemassa mekanismia koronakriisin kaltaiseen tilanteeseen.

Näin sanoi myös Ylen A-studiossa keskiviikkona vieraillut pääministeri Sanna Marin (sd.): kriisiajan tuen välineitä ole ollut olemassa valmiina, vaan niitä on jouduttu kehittämään.

Siitä vasta olisikin tullut sanomista, jos yritystukien jaossa olisi odotettu uuden rahoitusmekanismin kehitystä.

2. Onko tuet jaettu oikeudenmukaisesti?

Business Finlandin koronatuen saamisessa tärkeintä on hyvä hakemus. Siksi konsulttiyritykset ovat jopa tarjonneet yrityksille apua hakemusten täyttämiseen tuhansien eurojen korvausta vastaan.

Voidaan kysyä, kuinka tarkoituksenmukaista on se, että yritykset yrittävät keksiä kehityskohteita pakolla saadakseen tukea. Tai onko oikea aika jakaa rahaa kehitykseen, kun pelkkä pystyssä pysyminen on epävarmaa niin monelle yritykselle.

Suomen Kuvalehdenmukaan suurimman osan Business Finlandin koronatuista olivat saaneet huhtikuun puoleenväliin mennessä ohjelmisto- ja konsultointiyhtiöille. Hakemuksiaan ovat saaneet siis läpi yritykset, jotka ovat tottuneet hakemusten tekemiseen.

Ravintola-alan osuus tuista oli 16. huhtikuuta mennessä 5,5 prosenttia. Tämä selittyy rajoitusten takia ovensa sulkeneiden ravintoloiden tyhjillä kassoilla. Lain mukaan Business Finlandin rahoituksella ei voi korvata esimerkiksi menetetystä myynnistä aiheutuneita tappioita.

Kyse ei ole oikeudenmukaisuudesta tai moraalista, vaan jäykästä lainsäädännöstä. Siitä, miten Business Finland voi rahaa laillisesti jakaa yrityksille.

3. Mitä laki sanoo?

Lain mukaan Business Finlandin rahoitus kohdistuu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Koronakriisin aikana Business Finland jakaa häiriötilannerahoitusta, mutta sen ehdot ovat samat kuin yleensäkin. Julkisuudessa on puhuttu Business Finlandin ”koronatuista”, vaikka siitä ei käytännössä ole kyse.

Myönteinen rahoituspäätös vaatii edelleen yrityksen kehittämistä, mutta sen määritelmää on nyt yritetty venyttää äärimmilleen. Häiriötilannerahoituksessa kehittäminen voi olla ”hyvin käytännönläheistä, jos se on yrityksen liiketoiminnalle tai toimintatavoille jotain uutta”.

Business Finlandin toimintaa säätelee laki, joka on liian kankea kriisiaikana sovellettavaksi. Jos lakitekstissä olisi jo valmiiksi maininta siitä, että poikkeusoloissa Business Finland voisi jakaa tukea myös yritysten akuuttiin kassakriisiin, ongelmilta olisi voitu välttyä.

Jälkiviisastelu ei kuitenkaan auta, koska yritykset tarvitsevat apua heti. Uusia kriisiin tarkoitettuja tukimuotoja tarvitaan kipeästi.

Kehitysrahoitusta suorempi ja monella tapaa oikeudenmukaisempi tapa jakaa tukea yrityksille on arvonlisäverojen palautus.

Mahdollisuutta palauttaa alkuvuonna maksettuja arvonlisäveroja takaisin koronakriisistä kärsineille yrityksille selvitetään parhaillaan, kertoi valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) tiistaina Lännen Medialle. Mahdollinen laki voisi olla vahvistettuna kesän alussa.

Kyseessä ei kuitenkaan olisi tuki, vaan maksuajan pidennys ensi vuodelle. Verottaja voi karhuta rahat takaisin, kun ely-keskusten ja Business Finlandin tuet ovat avustusmuotoisia.

4. Kenellä on vastuu virheistä?

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Business Finlandin rahoitusta on valvottu alusta lähtien. Alkuviikosta elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi vielä erikseen, että Business Finlandin toimista aloitetaan sisäinen tarkastus.

Lintilä kertoi MTV:lle tuovansa hallitukselle ehdotuksen asetusmuutoksesta, jolla lievennettäisiin vaatimuksia kehitystyöstä ja uusista innovaatioista. Helsingin Sanomille Lintilä sanoi, että tarkoituksena on helpottaa esimerkiksi rahoituksen kohdistamista kiinteisiin kuluihin.

Lintilän tarkastusilmoituksen jälkeen selvisi, että Business Finland on jakanut koronatukia myös konkurssikypsille ja nollaliikevaihtoa tehneille yrityksille. Näin kertoo Ylen keskiviikkoinen selvitys.

Keskiviikkona työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson sanoi Ylen A-studiossa, että virheitä oli oletettavissa, kun isosta määrästä koronatukia on päätetty nopeasti. Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola kiisti samassa lähetyksessä, että tukia olisi jaettu virheellisesti.

– Tuet ovat menneet sinne minne pitääkin niiden kriteerien mukaan, jotka kriisin alussa päätettiin. Tappiollisuus yhtenä vuonna ei vielä kerro, ettei yritys olisi taloudellisesti kelvollinen tuen saajaksi, Kopola totesi.

Maanantaina Business Finlandin johtaja Reijo Kangas oli kuitenkin jo ehtinyt myöntää Ylelle, että virheitä tulee väistämättä.

Mahdollisista virheistä huolimatta tukia ei ole jaettu holtittomasti suurille vakavaraisille yrityksille esimerkiksi pienten ravintolayritysten kustannuksella.

Jos Business Finlandin kehitysrahoituksen hakija täyttää kriteerit, käsittelijä ei voi harkita päätöstään sen perusteella, onko kyseessä tunnettu firma alalta, joka ei ole ottanut pahiten osumaa koronakriisissä.

Ei ole käsittelijän virhe, jos yrityksen kehityssuunnitelma täyttää kriteerit. Ei ole myöskään yrittäjän synti, jos tukea on haettu ja saatu.

Silti moni tuensaaja on saanut jopa tappouhkauksia. Jotkin yritykset ovat päättäneet palauttaa koronatuet, joista on tullut niille mainehaitta.

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic