Uutiset

Näkökulma: Keskusta unohti sinkut? – perhe korostuu puheissa, vaikka ihmisten elämäntavat muuttuvat vauhdilla

Keskustan puheenjohtajatentissä puolustettiin lähipalveluita, neuvoloita ja lapsiperheiden palveluita. Samaan aikaan yksin asuvien määrä kasvaa ja myös he käyvät äänestämässä. On turha väittää olevansa "kaikkien suomalaisten puolue", jos miljoonan ihmisen asiat ja vaikeudet eivät nouse edes puheen tasolle, kirjoittaa Lännen Median toimittaja Minna Akimo.
Keskustan puheenjohtajaehdokkaat ottivat mittaa toisistaan myös puheenjohtajatentissä. Valinta venyy iltaan. Kuva: Jarmo Kontiainen
Keskustan puheenjohtajaehdokkaat ottivat mittaa toisistaan myös puheenjohtajatentissä. Valinta venyy iltaan. Kuva: Jarmo Kontiainen

Keskustan puoluekokouksessa puheenjohtajat ottivat toisistaan mittaan puolen päivän puheenjohtajatentissä, joka sisälsi pienen yllätyksen. Ehdokkaita ei olekaan neljä, vaan viisi. Lopussa puheenjohtajakilpailuun oli ilmoittautunut myös Jari Tasanen.

Tentissä puheenjohtajat pistivät kaikki peliin. Oli perusteltava, miksi juuri hän olisi sopiva johtaja kansanliikkeelle, jonka kannatus matelee kymmenessä prosentissa. Sanomattakin selvää, että uudella puheenjohtajalla on täysi työ johdattaa puolue kuntavaaleja kohti.

Puheenjohtajatentissä erityisesti istuvan puheenjohtajan Katri Kulmunin haastanut perhevapailta politiikkaan palannut Annika Saarikko korosti vahvasti perhearkea ja lapsiperheiden toimivia palveluita. Eivätpä muut menneet tätä argumenttia haastamaan.

Syytä olisi.

Yhden hengen talouksien määrä on kasvanut koko 2010-luvun, mutta poliittisessa keskustelussa se ei näy. Yksikään puheenjohtajaehdokas ei sanallakaan viitannut siihen, millä tavalla elämäntavoissa ja asumisessa tapahtuneet muutokset vaikuttavat keskustan politiikassa ja tavassa, miten suomalaista todellisuutta tarkastellaan.

Kuntavaaleissa teema on tärkeä.

Yhden hengen kotitaloudet lisääntyvät nimenomaan kaupungeissa. Isojen kaupunkien kotitalouksista yhden hengen talouksia voi olla jopa yli puolet kaikista kotitalouksista. Se tarkoittaa äänestysikäisiä ihmisiä, jotka kuuntelevat tarkalla korvalla, mitä annettavaa kunnallisvaaliehdokkaalla on ihmiselle, joka jakaa kaikki asumiseen ja elämiseen liittyvät kustannukset yksin.

Aihe on sikäli vaikea, että yksin asuvien joukko ei ole yhtenäinen. Mukana ovat niin elämänsä alkuvaiheessa olevat opiskelijat kuin eläkkeellä olevat leskeksi jääneet kuntalaiset. Yksin elävien joukossa on niitä, jotka eivät pärjää ilman toimeentulotukea, mutta myös niitä, jotka tulevat taloudellisesti hyvin toimeen. Yhteistä nimittäjää on vaikea löytää, koska tarpeet ja elämäntilanteet ovat erilaisia, eikä pelkkä asumismuoto riitä heitä yhdistämään.

Tilanteen moninaisuudesta huolimatta, on silmiinpistävää, ettei asiasta edes puhuta. Ei edes tilanteessa, jossa vahvat ehdokkaat hakevat puolueelle uutta nousua ja siihen tarvitaan äänestäjiä ja ääniä. Puoluekokouksessa keskustalaisilla puheenjohtajaehdokkailla ei heille riittänyt mitään sanottavaa.

Onko siis näin, että keskustalle ainoa merkityksellinen ääni tulee perheelliseltä ihmiseltä, joka on onnistunut löytämään itselleen puolison, lapset ja omakotitalon veden äärellä?

Jos näin on, silloin on turha puhua puolueesta, saati kansanliikkeestä, joka on ”tavallisia suomalaisia varten”, sillä tavalliseen suomalaiseen elämään kuuluu paljon muitakin variaatioita kuin elää tavallista lapsiperheen arkea.

Erilaiset elämäntavat eivät ole uhka toisilleen. Suurempi erottava tekijä on se, etteivät nämä ihmisten elämänmuodoissa tapahtuneet muutokset näy edes poliittisen puheen tasolla.

Keskustan puoluekokouksessa Oulussa äänestetään tänään lauantaina uudesta puheenjohtajasta. Kokouksen aikataulu on ennakkotietojen mukaan noin kaksi tuntia jäljessä alkuperäisestä aikataulusta. Uusi puheenjohtaja kukitetaan siis vasta illalla.

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic