Uutiset

Näkökulma: Kotimainen ruoantuotanto pinteessä - haluavatko nuoret vielä ryhtyä maataloustuottajaksi?

Varttuneet viljelijät muistavat ajat, jolloin maitolitran tuottajahinnalla sai litran bensaa, kirjoittaa toimittaja Anita Simola.
Kuva: -
Kuva: -

Maatiloilla, varsinkin karjatiloilla on herättävä kukonlaulun aikaan. Viime päivinä herääminen uuteen päivään on voinut tuntua vaikeammalta kuin aikoihin.

Lihankasvatukseen, kotieläinten hyvinvointiin ja maatalouden kannattavuuteen ylipäätään on iskenyt monta huonoa uutista peräkkäin.

Tuorein niistä tulee Luonnonvarakeskuksesta. Ennusteen mukaan maatalouden kannattavuus jää tänä vuonna edellisvuotta heikommaksi.

Yrittäjätuloa jää 13 000 euroa maatalousyritystä kohti, mikä on 33 prosenttia asetetusta tavoitteesta. Tuotantokustannukset ovat kasvaneet viisi prosenttia.

Ennuste kertoo, että tuotantokustannusten vähentämisen jälkeen maatalous- ja puutarhayritykset ovat keskimäärin 28 000 euroa tappiolla. Viljelijän tuntipalkka on laskukaavojen mukaan 5,4 euroa.

Viime kuussa Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi selvityksensä siitä, miten maatalouden kävi entisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) koko hallituskaudella.

Sekin selvitys on synkkä. Elintarvikkeiden kauppatase ja maatalouden kannattavuus eivät parantuneet.

 

Viljelijät ovat peräänkuuluttaneet rehdimpää tulonjakoa ruokaketjuun jo vuosia. Tapahtuuko nyt jotain, kun Suomeen on saatu elintarvikemarkkinavaltuutettu?

Paljon on puhuttu kauppojen halpuutus-kampanjoinneista. Toisaalta monet kuluttajat ovat valmiita kustantamaan puhtaasta kotimaisesta ruoasta nykyistä enemmänkin. Kaupan ja teollisuuden ohella kuluttajat voivat olla osa ratkaisua matkalla tasapainoisempaan tulonjakoon ruokaketjussa.

Kannattavuusongelmat näkyvät arjessa muun muassa siten, että investointeja ei uskalleta tai pystytä toteuttamaan.

Varttuneet viljelijät voivat muistella aikaa, jolloin tuottajahinta maitolitrasta oli lähes yksi yhteen bensalitran kanssa. Nyt tuottajahinta on noin 35 senttiä. Aikamoinen kuilu on syntynyt, jos verrataan hintaa edelleen menoveteen.

Minäkin olisin halunnut Helsinkiin. Maaseutunuoret toivat lehmiä näytille Helsingin keskustaan. Lehmä on ollutkin viimeisen vuoden aikana puhutuin kotieläin ilmastokeskustelussa. Kuva: Esko Tuovinen
Minäkin olisin halunnut Helsinkiin. Maaseutunuoret toivat lehmiä näytille Helsingin keskustaan. Lehmä on ollutkin viimeisen vuoden aikana puhutuin kotieläin ilmastokeskustelussa. Kuva: Esko Tuovinen

Toinenjuttu on viljelijän kokema henkinen kuorma.

Syyttävä sormi on osoittanut nautakarjaan. Lehmää on lyöty kuin vierasta sikaa ympäristöpäästöjen takia.

Tuntuu siltä, ettei ilmastoteoissa ole päästy vuodessa puuta pitemmälle. Syytöksiä on ollut helppo heitellä, ja niillä saa mukavasti näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.

 

Koristeeksi kakun päälle tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio kohautti omilla lausunnoillaan eläinsuojelugaalassa. Puheessa todettiin, että jos kulutus ehtyy, niin ehtyy vääjäämättä myös tarjonta ennemmin tai myöhemmin.

Lausunto herätti karjankasvattajissa suuremman myräkän kuin myrskyn maitolasissa.

Seminologi ja maidontuottaja Johanna Niskanen käynnisti kampanjan ja syntyi kirje, joka sai yli tuhat allekirjoittajaa. Sanoma oli, että ruoka ei tule kaupasta, vaan se tulee maalta.

– Me ihmiset kasvatamme sen teille, kirjeessä todettiin.

Myöhemmin Haukio täsmensi lausuntojaan. Hän korosti Twitterissä, ettei ole missään ehdottanut suomalaisen ruoantuotannon alasajoa, vaan päinvastoin. Hän on kannustanut suosimaan kotimaista, lähellä tuotettua ruokaa.

– Jos ja kun eläinten hyvinvointitarpeet huomioidaan yhä laajemmin, kuluttajat tämän varmasti valinnoillaan palkitsevat, Haukio muotoili.

 

Tiistaina Helsingissä nähtiin maaseutunuorten tempaus, jossa Helsingin yliopiston pihaan oli tuotu turisteiksi kaksi lehmää pääkaupunkilaisia varten.

Lehmä näyttää tosiaan herättävän tänä päivänä valtavia tunnekuohuja, sillä myös tätä tempausta ehdittiin jo arvostella. Maaseutunuorten mukaan lehmien kaupunkivierailu ei ollut kannanotto. Taustalla oli pikemminkin toive siitä, että asioista puhutaan avoimesti ja faktaan perustuen.

Eikä tempaus mennyt hukkaan, sillä kävipä lehmiä katsomassa myös sellaiset kaupunkilaiset, jotka eivät olleet koskaan nähneet lehmää elävänä.

 

Edellä lueteltu lista uutisista ei ole kovin mairitteleva, jos ajattelee tilojen jatkajia. Kuinka moni nuori on valmis jatkamaan tuotantoa, jos uutisvirta jatkuu samanlaisena? Ammatinvalinta voi olla monelle nuorelle vaikea, mutta maataloustuottajaksi ryhtyvälle tie on tehty nyt erityisen rosoiseksi.

Fingerpori

comic

Uusimmat