Uutiset

Näkökulma: Liha on saanut liian suuren roolin ilmastotaistelussa – mustavalkoinen päätös nostatti mustavalkoisen keskustelun

Naudanlihan käyttö loppuu Helsingin yliopiston Unicafe-opiskelijaravintoloissa. Päätöstä seuranneessa kiittelyn ja kauhistelun ilmapiirissä asioiden mittasuhteet ja vaikuttavuus uhkaavat jäädä varjoon, kirjoittaa Lännen Median toimittaja Virpi Niemistö.
Naudanlihan käyttö loppuu Helsingin yliopiston Unicafe-opiskelijaravintoloissa. Annostelija Simo Matikka teki töitä Unicafen Kaivopihan ravintolassa torstaina. Kuva: Joel Maisalmi
Naudanlihan käyttö loppuu Helsingin yliopiston Unicafe-opiskelijaravintoloissa. Annostelija Simo Matikka teki töitä Unicafen Kaivopihan ravintolassa torstaina. Kuva: Joel Maisalmi

Mustavalkoiset päätökset ja esitykset poikivat mustavalkoista keskustelua.

Näin kävi kun Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama Ylva-yhtiö ilmoitti tällä viikolla lopettavansa naudanlihan tarjoamisen Unicafe-opiskelijaravintoloissaan. Toteamus sopii myös kaupunginvaltuutettu Otto Meren (kok.) hiljattain tekemään ehdotukseen luopua kokonaan maidon tarjoilusta Helsingin kouluissa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa.

On luonnollista, että itse kukin tekee sellaisia ratkaisuja, jotka ovat omalta kannalta kaikkein näppärimpiä ja monesti edullisimpiakin. Myös asioiden vastustukseen liittyy usein läheisiä sidonnaisuuksia.

Tässä kiittelyn ja kauhistelun ilmapiirissä asioiden mittasuhteet ja vaikuttavuus uhkaavat jäädä varjoon.

Iso kaupunki ilman kivihiiltä

Toisin kuin viime päivien julkisesta metelistä voisi päätellä, ruuan osuus keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä on 20 prosentillaan pienempi kuin muiden elämän lohkojen. Sen edelle kirivät Sitran (2018) mukaan asuminen, rakentaminen ja rakennukset (33 prosenttia), muu kulutus (25 prosenttia) sekä liikenne ja matkailu (22 prosenttia).

Ruuan hiilijalanjäljestä punaisen lihan siivun on laskettu olevan reilu neljännes.

​Sitran lukujen mukaan kaukolämpö haukkaa ison osan asumisen hiilijalanjäljestä.

Enemmistö Helsingissä toimivan Helenin kaukolämmöstä tuotettiin viime vuonna kivihiilellä, kun esimerkiksi Tampereen Sähkölaitos ei käytä hitustakaan kivihiiltä kaukolämpöönsä. Turun Energiassa kivihiiltä kului vielä viime vuonna lämmön tuotantoon, mutta sen osuus on kuitenkin alle puolet kokonaismäärästä.

Ylva omistaa useita kiinteistöjä kivihiiltä ehkä jopa vuoteen 2029 asti tupruttavassa Helsingissä. Kaukolämmön toimittajaa on tosin vaikea valita.

Betonista valtavat päästöt

Malmin lentokentän muuttaminen asuinalueeksi on kuuma peruna pääkaupunkiseudulla. Jos jättihanke toteutuu, sen perustuksiin on laskettu tarvittavan maahan juntattavia betonipaaluja niin paljon, että yksistään jo niiden teosta koituu yli 350 000 tonnin (tuhat kiloa) hiilidioksidipäästöt.

Suomessa tuotetun naudanlihakilon hiilijalanjälki painettu joillakin tiloilla alle 15 kiloon hiilidioksidiekvivalenttia. Luonnonvarakeskus (Luke) on aiemmin laskenut naudan hiilijalanjäljeksi 25–50 kiloa.

Ylvan toimitusjohtaja ja viestintä- ja markkinointijohtaja matkustivat kesällä New Yorkiin YK:n kestävän kehityksen tapahtumaan. Finnairin päästölaskurin mukaan New Yorkin edestakaisten lentojen hiilidioksidipäästöt ovat yli 800 kiloa per henkilö.

Ylva ilmoittaa tasauttavansa väkensä lentopäästöt, mutta jos vastuullisuutta halutaan korostaa, eikö kannattaisi jättää kokonaan lentämättä ja lahjoittaa suoraan vähän enemmän esimerkiksi Afrikan metsitykseen?

Ilmastonmuutos ratkaistaan ulkomailla

Vai entä jos mustavalkoisuuden ja lamauttavien kieltojen sijaan keskityttäisiinkin siihen, mitä kaikkea Suomessa on ympäristöosaamisessa jo saatu aikaan ja siihen, miten tulevaisuudessa ollaan vielä parempia? Kannustettaisiin niin suomalaista ruokaketjua, rakennusalaa, energiantuottajia kuin liikennettäkin kehittämään tuotteitaan ja palvelujaan entisestään.

Tälle osaamisella olisi tarvetta ja myös kysyntää Suomen ulkopuolella, jossa ilmastonmuutos ratkaistaan.

Esimerkiksi maidon kanssa samoilla kauppojen hyllyillä olevat kaurajuomat voivat sisältää kauraa vain noin kymmenesosan raaka-aineista. Kaurapohjaisissa vispivalmisteissa kauraa saattaa olla lähes olemattoman prosentin verran.

Luken erikoistutkija Veli Hietaniemen mukaan tuotekehityspuolella on vielä tehtävää. Suomalaista kauraa riittää kyllä raaka-aineeksi.

Kasvillisuuden ja maaperän hiilinieluja kutsutaan tehokkaimmaksi ja halvimmaksi tavaksi poistaa hiiltä ilmakehästä. Suomalaisen maidon- ja naudanlihantuotannon nurmiviljely eroaa näin hyvällä tavalla maailmalla yleisestä soijan käytöstä.

Nurmipeltojen hiilensidontaa voidaan tutkimusten ja kokeilujen kautta yhä parantaa ja eläinten lannan sisältämää energiaa puolestaan hyödyntää entistä enemmän korvaamaan fossiilisia polttoaineita.

Kuva: Arto Fröjd
Kuva: Arto Fröjd

Fingerpori

comic

Uusimmat