Uutiset

Näkökulma: Nälkä – mikä ihana syy muistaa ruoantuottajaa

Maatalous on ollut nykyhallituksen suojeluksessa. Siksi tarvittavat uudistukset on lyötävä nopeasti läpi. Ensi kausi voi tuoda talonpojalle muitakin vitsauksia kuin hallaa ja hukkakauraa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) hellii termiä ylisukupolvisuus.

Sillä hän tarkoittaa sitä, että tehty työ luovutetaan paremmassa kunnossa eteenpäin kuin on sen itse vastaanottanut.

Hallituksen viimeisessä budjetissa termiä oli lupa käyttää. Sipilä jättää hyvin pidetyn talon.

Ja kun talonpidosta puhutaan, on puhuttava etukäteen ehkä eniten rummutetusta alasta, eli maataloudesta.

Kyse ei ole vain sitä, että kuivuudesta kärsineet viljelijät saavat apua akuuttiin kassakriisiin. Jos riittävää kädenojennusta ei olisi tullut, yhä useampi tila olisi pannut seipään oven eteen. Lisää työttömiä, siis.

Tämä kehitys toki jatkuu muutoinkin.

Tilojen kannattavuusongelmat juontavat vuosien takaa, jolloin Venäjä-pakotteet astuivat voimaan. Varovaisella matematiikalla tulonmenetykset ovat olleet vuosittain noin 200 miljoonaa euroa. Kaikkiaan puhutaan miljardin euron potista.

Sekä maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) että tuottajajärjestö MTK ovat korostaneet, ettei kannattavuusongelmia saada kuriin muutoin kuin tervehdyttämällä ruokamarkkinat.

Kaupan, teollisuuden ja viljelijöiden sopimuksia on vatvottu vuosia, mutta tulokset ovat olleet laihat.

Nyt moni panee toivonsa uuteen elintarvikemarkkinalakiin. Se tuo tullessaan kaivatun ruokavaltuutetun. Valtuutettu tarkkailee markkinoita ja tarpeen vaatiessa puuttuu peliin.

Lisäksi OP-finanssiryhmän entinen pääjohtaja Reijo Karhinen vetää omaa yhden miehen työryhmäänsä, joka hakee pelisääntöjä ruokamarkkinoille.

Aikaa on tämän vuoden loppuun, mutta väliaikatietoja on luvassa ensi viikolla.

Maatalouden kriisipaketti vaikutti tuoreeltaan mojovalta, liki 90 miljoonaa euroa, mutta potissa on aiemmin sovittuja helpotuksia. Uutta rahaa on tulossa 65 miljoonaa euroa kahdelle vuodelle.

Osa on ilmaissut huolensa, josko paketti läpäisee EU:n komission tarkan luupin.

Toisaalta voisi ennustaa, että puumerkki heltiää.

Kuivuusongelma on laaja Euroopassa. Kukin maa saa tehdä hartiavoimin töitä maataloutensa eteen.

Ruotsi on päättänyt noin 120 miljoonan euron paketista. Sekin on kahdelle vuodelle. Suomi ei tässä kisassa ainakaan kurkota naapurinsa yli, vaan esittelee maltillisemman paketin.

Maataloustukiin ja elinkeinoon ylipäätään kriittisesti suhtautuvat kirjoittavat, että tällä vaalikaudella hallitus on joutunut tukemaan maatalouden kriisejä joka vuosi.

Näissä puheenvuoroissa annetaan neuvoja, miten tukia pitäisi karsia, jolloin heikosti menestyvät tilat häviäisivät ja suuret saisivat tilaa kasvaa.

Varmasti joidenkin mielestä hyviä ajatuksia, mutta suurikaan tila ei selviä, jos ankara kuivuus tai rankkasateet pilaavat sadon. Eivätkä nuo viljelyolosuhteet ole sitten EU-jäsenyyden alun paljonkaan muuttuneet. Kasvikausi on lyhyt.

Yllättävän moni viittaa kintaalla huoltovarmuudelle. Sitä on helppo aliarvioida, kun kaupan hyllyt pullistelevat ruokaa. Mutta pienemmässäkin kriisissä hyllyt tyhjenevät yllättävän nopeasti.

Sopii toivoa, että uusi lainsäädäntö pääsee kunnolla vauhtiin vielä tällä vaalikaudella ja että ruokamarkkinoille saadaan jonkinlainen välirauha aikaan.

MTK:ssa uskotaan, että kuluttaja olisi valmis maksamaan kotimaisesta ruoasta muutaman sentin enemmän.

Tämä on totta, kun seuraa vaikkapa marketin leipäosastolla hyöriviä. Pakastetusta tuontitaikinasta tehdyt muutaman kymmenen sentin leivonnaiset tekevät kauppansa, mutta niin myös kalliimmat käsin leivotut kotimaiset viljatuotteet. Ei kai niitä joka päivä vain huvin vuoksi leivottaisi.

Nykyhallitus on ollut maataloudelle kaiken kaikkiaan myötämielinen. Keskusta johtaa, rahaministeri Petteri Orpo (kok.) entisenä maatalousministerinä tuntee alan ja sen vaikeudet. Jos muutoksia halutaan, ne olisi vietävä läpi nyt. Seuraava hallitus voi olla kaikkea muuta kuin myötämielinen talonpojalle.

Uusimmat