Uutiset

Näkökulma: Suomi ostaa kymmenen miljardin euron palovakuutuksen, jonka pitää olla voimassa pitkälle 2060-luvulle – Nämä ovat hävittäjäehdokkaiden näkymät

Hornetin seuraajaehdokkaiden tulevaisuudennäkymät ovat hyvin erilaiset, eikä mikään valinta ole riskitön. Useimmissa vaihtoehdoissa on kuitenkin tiedossa varmoja ongelmia, joiden kanssa Suomen olisi elettävä. Valintaa mutkistaa se, että eri hävittäjiä voi olla eri määrä tarjolla.
Eurofighter on nopein ja korkeimmalle lentävä ehdokas tehokkaimmalla ilmataisteluohjuksella, mutta ovatko nämä tärkeimmät ominaisuudet ilmataistelun tulevaisuudessa? Kuva: Ossi Ahola
Eurofighter on nopein ja korkeimmalle lentävä ehdokas tehokkaimmalla ilmataisteluohjuksella, mutta ovatko nämä tärkeimmät ominaisuudet ilmataistelun tulevaisuudessa? Kuva: Ossi Ahola

Hornet-hävittäjän seuraajan valintahanke on Suomen historian suurin asekauppa kymmenen miljardin euron hinnalla.

Veronmaksajien rahalla pitäisi saada palovakuutus, joka estää Suomen joutumasta sotaan 2060-luvulle asti, toki yhdessä viisaan diplomatian kanssa. Silloin raha on oikein käytetty.

Kun Puolustusvoimat nyt vuonna 2020 arvioi hävittäjien suorituskykyä, kyseessä on vain kalpea aavistus koko hävittäjäjärjestelmän elinkaaren toteutumasta.

Siksi suorituskyvyn arvioinnin yksi olennainen osa on tulevaisuuden kehittämispotentiaali.

Käyn ehdokkaat yksi kerrallaan läpi tästä näkökulmasta, josta onneksi on paljon julkista tietoa.

Rafale on sodissa koeteltu Ranskan oma projekti, joka taatusti täyttää raskaan asekuorman kantokyvyllään maan tarpeet pitkälle tulevaisuuteen. Onko se paras Suomelle? Kuva: Eriika Ahopelto
Rafale on sodissa koeteltu Ranskan oma projekti, joka taatusti täyttää raskaan asekuorman kantokyvyllään maan tarpeet pitkälle tulevaisuuteen. Onko se paras Suomelle? Kuva: Eriika Ahopelto

Neljän tulevaisuudessa selviä kysymysmerkkejä

Eurofighter Typhoon on läntisen Euroopan yleisin hävittäjä, mutta se on jäämässä kotimaissaan Britanniassa ja Italiassa kakkoskoneeksi F-35:n taakse lähivuosina. Britannia-johtoinen Tempest-häivehävittäjähanke asettaa kysymysmerkin kehityspotentiaalille. Hävittäjän näkymät 2040-luvulta eteenpäin ovat sumuiset.

Dassaultin Rafale on taatusti tärkeä Ranskalle, mutta kysymysmerkki on, kuinka kauan ja kuinka sen myynti sujuu jatkossa. Ranska on FCAS-häivehävittäjähankkeessa Saksan kanssa, mikä syö Rafalen kehityspanoksia. Itsepäisen Ranskan etu on, että muiden hävittäjät tuskin kelpaavat, joten luottoratsu Rafale saattaa lentää jopa vuonna 2060. Toinen kysymys on, mikä sen laatu on silloin.

Saabin uusi Gripen on saatu kaupaksi vain Brasiliaan ja tilauksia on sata Ruotsi mukaan lukien. Nyt ei vielä tiedetä nykyisenkään hävittäjän ominaisuuksia ja laatua, sillä kone ei ole operointivalmis. Tulevaisuuskin on hämärän peitossa ja riippuu myyntiponnisteluiden onnistumisesta. Suomi-kauppa olisi elintärkeä, mutta kantaisiko sekään 2060-luvulle? GlobalEye-valvontakone olisi uusi lisä ilmavoimien suorituskykyyn, mutta sitoisi hävittäjiä suojakseen.

Boeingin Super Hornetin tuotanto on viilenemässä, mutta sen tulevaisuuspotentiaali perustuu elektronisen sodankäynnin hävittäjään Growleriin ja sen kehittämiseen. Growlerin häirintäominaisuuksilla on jatkossakin tärkeä rooli Yhdysvaltain ilmasodankäynnissä, varsinkin jos F-35:n häiveen merkitys vähenee. Super Hornetin asema lentotukialushävittäjänä sen sijaan on taattu vain yli kahden vuosikymmenen päähän, sillä laivastolla on jo uusia kehittämisaikeita.

Gripen E on Ruotsin näppärä pieni hävittäjä pohjoisiin olosuhteisiin ja maantietukikohtiin. Se ei ole vielä operointivalmis, mikä pakottaa luottamaan lupauksiin. Avainkysymys tulevaisuuden kannalta on, käykö kauppa maailmalla vai ei. Kuva: Ossi Ahola
Gripen E on Ruotsin näppärä pieni hävittäjä pohjoisiin olosuhteisiin ja maantietukikohtiin. Se ei ole vielä operointivalmis, mikä pakottaa luottamaan lupauksiin. Avainkysymys tulevaisuuden kannalta on, käykö kauppa maailmalla vai ei. Kuva: Ossi Ahola

F-35:llä on etu, mutta pysyykö se?

Vain yhdellä hävittäjävalmistajalla on tässä vaiheessa esittää uskottava ohjelma 2060-luvulle asti. Lockheed Martinin häivehävittäjä F-35 Lightning II on Yhdysvaltain ilmavoimien ja sen useimpien länsiliittolaisten tuleva hävittäjä, jonka tuotanto jo nykyvarauksilla on jatkumassa ainakin 2040-luvun lopulle, todennäköisesti kauemmin. Kun muita hävittäjäehdokkaita on 2040-luvulla käytössä enintään satoja, F-35 yltää jopa yli kolmeen tuhanteen.

F-35:n kehityspotentiaalista kertoo se, että vielä ei edes tiedetä, millä taktiikoilla tällä hävittäjällä kannattaisi taistella, jotta se toimii parhaiten. On venäläisillekin mahdotonta miettiä vastatoimia, kun vastustajaa ei näe eikä tiedä, mitä se aikoo tehdä.

Ilmataistelu ei ole enää aikoihin ollut kaartotaistelua ja hävittäjä-ässäliikkeitä, vaan tilanteen kylmänviileää analyysia ja taktisia ratkaisuja kaukana näköyhteyden ulkopuolella. Lopputulos sinetöityy usein sillä, kuka pääsee ensimmäisenä laukaisemaan ohjuksen. Tätä varten F-35 on luotu.

F-35 ei kuitenkaan ole ongelmaton. Häiveteknologia antaa nyt taistelussa valtavan edun, mutta suhteellinen etu voi tulevina vuosikymmeninä pienentyä.

Valinnan riski on se, että häive pystyttäisiin jotenkin murtamaan. Silloin hävittäjä olisi liikehtimiseltään keskitasoa, tosin yhä tehokkaalla tiedonjaolla, aseistuksella ja elektronisen sodankäynnin kyvyllä varustettu.

Pahin skenaario olisi, jos häiveen etu jostain syystä kumoutuisi pian, ja tämä puolestaan peruisi Yhdysvaltain ilmavoimien F-35-jatkokaupat.

F-35:n kehitysnäkymät ovat lähes taatut, mutta käyttöhinta voi Suomen kannalta olla kova.

Super Hornet ja sen kuvassa oleva Growler-versio on suunniteltu lentotukialuskäyttöön, mikä tekisi niistä halvan ja luotettavan perusjyrän Suomen maantietukikohtiin. Growler kyllä kehittyy, mutta hiipuuko Super Hornet? Kuva: Ossi Ahola
Super Hornet ja sen kuvassa oleva Growler-versio on suunniteltu lentotukialuskäyttöön, mikä tekisi niistä halvan ja luotettavan perusjyrän Suomen maantietukikohtiin. Growler kyllä kehittyy, mutta hiipuuko Super Hornet? Kuva: Ossi Ahola

Riski on otettava, kun on rahat

Toisaalta, onko ilmavoimilla muita vaihtoehtoja kuin valita yksi ja toivoa parasta? Poliittiset tuulet eivät välttämättä anna periksi uutta kymmenen miljardin euron kauppaa myöhemmin, joten hävittäjät on tilattava nyt.

Ainoa kuviteltavissa oleva laastarivaihtoehto voisi olla nyky-Hornetien pitäminen ja esimerkiksi kymmenen F-35:n tai Growlerin tilaaminen. Tällöin voisi odottaa 2030-luvun hävittäjäkehitystä ja valita kokemusten perusteella tulevistakin vaihtoehdoista.

Toisaalta vanhojen Hornetien suorituskyky ja varaosatilanne todennäköisesti heikentyisi radikaalisti, eikä rahaa tulevaisuudessa välttämättä saisi poliitikoilta.

On toki epäselvää, suostuisivatko myyjät lainkaan tällaisiin kauppoihin.

F-35 on maailman kehittynein häivehävittäjä nyt, selviytymiskyvyltään lyömätön. Se saa kuitenkin kilpailua tulevina vuosikymmeninä niin Venäjältä, Kiinalta kuin eurooppalaisiltakin. Luottaako Suomi F-35:n kehityspotentiaaliin ja häive-edun säilymiseen, vai olisiko tehokas elektroninen sodankäynti tai liikehtimiskyky tärkein puolustussodassa? Kuva: Ossi Ahola
F-35 on maailman kehittynein häivehävittäjä nyt, selviytymiskyvyltään lyömätön. Se saa kuitenkin kilpailua tulevina vuosikymmeninä niin Venäjältä, Kiinalta kuin eurooppalaisiltakin. Luottaako Suomi F-35:n kehityspotentiaaliin ja häive-edun säilymiseen, vai olisiko tehokas elektroninen sodankäynti tai liikehtimiskyky tärkein puolustussodassa? Kuva: Ossi Ahola

Hävittäjien tilaamatta jättäminen ei ole minkäänlainen vaihtoehto, jos Suomi aikoo jatkaa sotilasliitto Natoon kuulumattomana ja itsenäisenä maana. Painotan sanaa itsenäisenä. Ilman puolustuskykyisiä ilmavoimia valtio kuin valtio on vain täynnä pommituksen harjoitusmaaleja, mikä näkyy valitettavasti Lähi-idän sodissa.

Presidentti Sauli Niinistö muistutti 2014 venäläisestä sananlaskusta: ”Kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni.”

Valinta on tehtävä nyt, mutta mikään vaihtoehto ei ole riskitön.

Jotta valinta olisi vielä astetta vaikeampi, hämärän peitossa on se, miten monta kappaletta kutakin hävittäjäkandidaattia Suomelle tarjotaan budjetin sisällä. Tälläkin on suuri vaikutus suorituskykyyn.

Veronmaksajien on vain toivottava, että päätös osuu kerralla nappiin.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

28.3.2020

Uusimmat