Uutiset

Näkökulma: Suuret kaupungit haluavat vetää sote-uudistusta – Onko eduskunnan rinnalle muodostumassa varjoparlamentti?

Suuret kaupungit haluavat toimia vetureina sote-uudistuksessa, joka tulee myös seuraavan hallituksen pöydälle. Tukea tukee kokoomukselta ja Sdp:ltä, joiden sote-malli perustuu kuntapohjaisuuteen.
Suurten kaupunkien C21-ryhmä matkalla kokoukseen Tampereen Raatihuoneelle helmikuussa 2018. Kuvassa keskellä ovat Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja Tampereen pormestari Lauri Lyly.

 

Tarvitaanko Suomessa demokraattisesti valittuja päättäjiä lainkaan, jos päätöksenteon voi siirtää suurten kaupunkien johtajille? Tällaisiin kommentteihin törmää, kun lukee kaupunginjohtajien näkemyksiä siitä, miten kovan onnen sote-uudistus pitäisi tehdä.

Sote-kapinaa on alusta pitäen johtanut Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.). Välillä hänen kannanottonsa ovat olleet niin painavia, että on herännyt kysymys, kuka kokoomusta johtaa. Aiemmin kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kuittasi epäilyt toteamalla, että Janne on Janne.

Nyt epäilyt saivat uutta pontta, kun sote kaatui. Kokoomuksen uusi malli perustuisi vahvasti kuntapohjaiseen ratkaisuun, aivan kuten Vapaavuori ja moni muu kaupunginjohtaja ovat halunneet.

Sdp on toistuvasti kertonut, että sille sopisi leveämmät hartiat eli samantyyppinen ratkaisu kuin maakuntapohjainen malli. Sdp tosin vierastaa maakuntia terminä. Siksi sen mallissa puhutaan 18 alueesta ja sote-kunnista. Mitään muita tehtäviä kuin sote-palvelut puolue ei maakunnille halua. Sote-kunnat olisivat itsehallinnollisia alueita ja niillä olisi verotusoikeus.

 

Sote kaatui ja hallitus jätti eronpyyntönsä maaliskuun alussa. Jo seuraavalla viikolla kuuden suurimman kaupungin johtajat esittelivät Helsingissä oman mallinsa sotesta.

Helsingin lisäksi mukana olivat Espoon, Turun, Tampereen, Vantaan ja Oulun kaupunginjohtajat. He hylkäisivät maakuntauudistuksen ja kehittäisivät sote-palveluja vaiheittain kuntapohjaisen mallin pohjalta.

Hanke on saamassa jatkoa. Vapaavuori on tiettävästi kutsunut ensi tiistaiksi kaupunginjohtajia koolle. Herää kysymys, onko eduskunnan rinnalle muodostunut pieni varjoparlamentti, joka aikoo ohjata suurten uudistusten läpiviemistä.

Jos näin kävisi, he tekisivät historiaa. Suomessa on totuttu siihen, että suuret uudistukset lähtien vaikkapa peruskouluista on tehty heikoimpien ehdoilla. Nyt näyttää siltä, että niitä tehdään vahvempien ehdoilla.

 

Tosin on ymmärrettävää, että kaupunkien isät ja äidit vetävät kotiin päin. Maakunnat ovat Suomessa hyvin erilaisia väestöpohjaltaan ja elinkeinorakenteeltaan. Suuret kaupungit pelkäsivät, että maakuntamalli vie resursseja päinvastaiseen suuntaan kuin pitäisi eli kaupungeilta maakunnille. Raha näytteli suurta osaa.

Maakuntamallia on arvosteltu erityisesti siitä, että se unohti kaupunkien erityispiirteet. Tämäkin todistaa, että kaikkia tyydyttävää mallia tuskin pystytään luomaan.

On mielenkiintoista seurata, miten tuhti sote-paperi kaupungeilta on luvassa. Ajoitus on tarkkaan mietitty, sillä maassa ei ole poliittista hallitusta, vaan toimitusministeristö. Vaalit kolkuttavat ovella ja ennakkoäänestys alkaa piakkoin.

 

Kaupunkien kannanotoissa voi nähdä pidemmälle meneviä pyrkimyksiä. Viime kuussa julkaistiin selvitys, jonka mukaan Suomessa on vuoteen 2040 mennessä vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua. Samaan aikaan muu Suomi tyhjenee ennakoitua nopeammin.

Sanoma oli kylmää kyytiä monelle maakunnalle. Hätäisemmät näkivät jo uhkakuvia, joissa maan kehittäminen jää Suomi-neidon helman varaan.

Tästä saatiin esimakua, kun Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne kiirehti pääkaupungin Pisara-radan rakentamista, mutta vastusti yksityisen rahan mukaan ottamista maakuntien tunnin juniin. Tulossa taitaa olla kahtiajakovaalit.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat