Uutiset

Näkökulma: Työllisyystyöryhmien pimitetyt väliraportit eivät lupaa ihmeitä – "Esitykset, joilla on mitattavissa oleva työllisyysvaikutus, on tyrmätty"

Työllisyystoimien valmistelu etenee verkkaisesti kolmikantaisissa työryhmissä. Väliraporttien piti valmistua tiistaina.
Yksi työryhmistä pohtii, miten työ- ja elinkeinopalvelut uudistettaisiin tukemaan nopeaa työllistymistä. Kuva: Ossi Ahola/arkisto
Yksi työryhmistä pohtii, miten työ- ja elinkeinopalvelut uudistettaisiin tukemaan nopeaa työllistymistä. Kuva: Ossi Ahola/arkisto

Hallituksen työllisyystoimia on odotettu niin hartaasti, että valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessa voihkaistiin jo lokakuussa kuuluisat sanat: ”Niitä odoteltaessa.”

Yksi virstanpylväs taipaleella oli tiistaina, kun valmistelutyötä tekemään asetettujen työryhmien piti saada väliraporttinsa kirjoitettua.

– Ryhmien väliraportit eivät ole julkisia, vaan ne ovat valmisteluasiakirjoja, joita ei tässä vaiheessa julkaista. Hallitus tiedottanee iltakoulun yhteydessä asiasta, viestitti työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth ministeriöstä.

Hallituksen työllisyysiltakoulu järjestetään 22. tammikuuta. Siihen mennessä seitsemän työryhmän väliraporteista laaditaan kooste ministereille. Heidän pitäisi iltakoulussa pystyä linjaamaan jatkotyötä niin, että kevättalvella järjestettävässä kehysriihessä pystyttäisiin tekemään jo konkreettisia päätöksiä.

Hallitus mainosti syksyn budjettiriihessä 25 työllisyystoimenpidettä, mutta konkretia jäi vähäiseksi. Kylmä suihku tuli eduskunnan tietopalvelulta, joka laski tämän vuoden budjettiesityksen heikentävän työllisyyttä 5 000 henkilöllä.

Kovin paljon hyvää kerrottavaa kolmikantaisten työllisyystyöryhmien työstä ei ole tähän mennessä kantautunut. Aikaansaannokset ovat toistaiseksi jääneet kovin vähäisiksi, kerrotaan työnantajapuolelta.

Työntekijäpuolen mukaan työryhmien pöydällä on ollut iso kirjo asioita, minkä takia ne vaativat paljon jatkotyöstämistä. Päällekkäisyyksiä työryhmien toimeksiannoissa on ollut muun muassa koulutusasioiden käsittelyssä, mikä on koettu ongelmaksi.

Saavutuksena mainitaan kuitenkin muun muassa se, että työllisyyden kuntakokeilut etenevät ja myös palkkatuen uudistamisessa on saatu aineksia jatkotyöhön.

Työttömyysturvan muutokset on siirretty sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten valmisteluun. SAK on torjunut työttömyysturvan porrastuksen, joten siitä lienee mahdoton saada ratkaisua työryhmässä. Ratkaisut jäävät hallitukselle.

Hallitusohjelman aikarajat ovat tiukat. Elokuussa hallituksella pitäisi olla tehtynä päätökset, jotka lisäävät työllisyyttä 30 000:lla. Muutoin hallituksen on määrä tarkastella jo tehtyjä menolisäyksiä. Vuonna 2023 työllisiä pitäisi olla 60 000 enemmän kuin mihin ilman hallituksen toimia päädytään.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Ilkka Oksala
viestitti tiistaina Lännen Medialle, että EK tukee hallitusta työllisyysryhmien tärkeässä työssä. Hän piti ennenaikaisena arvioida, mitä tuloksia on saatu aikaan, koska työryhmien työ on vielä alkuvaiheessa

– Työ on käynnistynyt verkkaisesti. Toivomme tähän korjausta.

Osapuolten kerrotaan heitelleen pöytään omia ehdotuksiaan ja torjuneen toistensa ehdotuksia (HS5.1.).

– Ongelmana on ollut se, että ne esitykset, joilla on mitattavissa oleva työllisyysvaikutus, ovat tulleet tyrmätyiksi, Oksala valottaa.

Hänen mielestään olisi hyvä, jos valtiovarainministeriö laskisi mahdollisimman nopeasti osapuolten työryhmissä tekemien esitysten työllisyysvaikutukset. Tällöin selviäisi, millä esityksillä on työllisyysvaikutuksia ja millä ei.

– Aluksi työryhmissä ei selvästikään ollut riittävän selvää kuvaa hallituksen tavoitteista. Tämä on nyt korjaantumassa.

Oksala toivoo, että hallitus pystyisi jo tammikuun iltakoulussa päättämään keinoista, joilla työperäisen maahanmuuton lupaprosesseja saataisiin lyhennettyä yhteen kuukauteen hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti.

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic