Uutiset

Näkökulma: Ulkonaliikkumiskiellon ja yhä uusien uhkakuvien syöttäminen ei toimi – Koronaviruksen torjunnassa huomio onnistumisiin ja mahdollisuuksiin

Koronan Exit-strategiaa tekemässä ollut Martti Hetemäki viittasi haastattelussamme tarpeeseen kertoa nykyistä selkeämmin koronatoimien tavoite ja tahti. Toimittaja Joonas Kuikka kirjoittaa näkökulmassaan, että mahdollisten tulevien rajoitustoimien maalailu on hyödytöntä. Ulkoilman voisi aivan hyvin Suomessa julistaa koronaturvalliseksi vyöhykkeeksi ja siirtää yleisötilaisuudet ulos turvavälein.
Suomessa riittää tilaa kulkea vapaasti ja vaarattomasti. Ulkonaliikkumiskieltoa ei tarvitse väläytellä. Kuva: epa08955422
Suomessa riittää tilaa kulkea vapaasti ja vaarattomasti. Ulkonaliikkumiskieltoa ei tarvitse väläytellä. Kuva: Epa.

Yhdysvalloissa pelattiin viikonloppuna urheilun suurtapahtuma ulkona ja turvavälein. Amerikkalaisen jalkapallon Super Bowl -ottelua päästettiin stadionille katsomaan peräti 25 000 ihmistä. Yleisömäärä oli reilu kolmannes Tampa Bayn stadionin maksimista ja suuri Yhdysvaltojen koronatilanteeseen nähden.

Suomessa on huulille noussut sana ulkonaliikkumiskielto. Sellaista hallitus on väläyttänyt, jos koronavirus alkaa levitä hallitsemattomasti keväällä.

Koronaviruksen kanssa on kamppailtu kohta vuosi. Suomalaiset ovat onnistuneet torjunnassa erinomaisesti lähes kaikilla mittareilla. Vahingot ovat olleet kansanterveydellisesti mitättömät suhteessa moneen verrokkimaahan – ei vähiten Ruotsiin.

Kuolleisuus ei ole lisääntynyt tavallisesta, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastot. Menehtyneet ovat olleet enimmäkseen yli 80-vuotiaita.

Silti pääministeri Sanna Marin (sd.) hallituksineen väläyttää ulkonaliikkumiskieltoa (LM 25.1.).

Kesällä yleisötilaisuuksia voitiin järjestää turvallisesti sisätiloissa. Nytkin voitaisiin järjestää tapahtumia ulkona yleisörajoituksin ja riittävin turvavälein. Kuva: Timo Marttila
Kesällä yleisötilaisuuksia voitiin järjestää turvallisesti sisätiloissa. Nytkin voitaisiin järjestää tapahtumia ulkona yleisörajoituksin ja riittävin turvavälein. Kuva: Timo Marttila / LM.

Kriisistä näytettävä tie ulos

Meillä ulkonaliikkumiskieltoa on turha edes väläyttää. Suomi ei ole Espanjan tai Saksan kaltainen taajaan asuttu maa, jossa kulkemista on rajoitettava pikkutarkoin määräyksin ja kontrolloimalla lupalappuja.

Ihmisille pitää kertoa, milloin koronakriisi on ohi. Järkevä ihminen kyllä ymmärtää, ettei entinen maailma palaa sellaisenaan. On kuitenkin mahdoton hyväksyä ajatusta, ettemme voi enää tavata toisiamme, tuntemattomiakin ihmisiä, kasvotusten.

Hallitus voisi määritellä koronakriisin ja rajoitusten olevan ohi esimerkiksi siinä vaiheessa, kun iäkkäät ja riskiryhmät on rokotettu.

Sen jälkeen jokainen voisi päättää, miten itseään riskeeraa ennen rokotuksensa saamista. Esimerkiksi baariin meno on aina itselle riski, ja voi olettaa muidenkin paikalla olevien ottaneen saman riskin.

Toinen vaihtoehto olisi lopettaa rajoitukset, kun kaikki halukkaat on rokotettu.

Joka tapauksessa näillä oletuksilla aikahaarukka olisi loppukeväästä syksyyn, kun Suomessa olisi suurin piirtein normaalia.

Yhdessä ostoskeskuksessa voi päivässä käydä tuhansia ihmisiä, eivätkä tartunnat leviä holtittomasti. Kuva: Arttu Laitala
Yhdessä ostoskeskuksessa voi päivässä käydä tuhansia ihmisiä, eivätkä tartunnat leviä holtittomasti. Kuva: Arttu Laitala / LM.

Koronan hävittäminen voi olla mahdotonta

Ei kannata tuudittautua ajatukseen, että koronaviruksesta päästään lopullisesti eroon.

Jos Suomessa pelätään virusta vielä rokotuksen jälkeen, sitä joudutaan ehkä pelkäämään loputtomasti.

Pelkkä kaikkien ihmisten rokottaminen vaatisi noin 16 miljardia annosta koronavirusrokotetta – tai kahdeksan miljardia yhdellä annoksella – säännöllisin väliajoin niin, että ne olisi muunneltu toimimaan kulloisiinkin mutaatioihin.

Kaikkien rokottamista on pääministeri Marin itsekin pitänyt tärkeänä.

Rokotteiden tuotanto ei ole ongelma, mutta maksaminen ja maailmanlaajuinen jakelu todennäköisesti ovat.

Lasku kehitysmaiden massarokottamisesta lankeaa myös rikkaille. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan rikkaiden maiden rahoitusta puuttuu yhä miljardeittain kaikkien rokottamisesta, mikä pitkittää pandemian kestoa ja taloushaittoja globaalisti. Joka tapauksessa kyseessä on vuosia kestävä rokotushanke.

Köyhimpien maiden nuorille väestöille koronavirus ei ole länsimaiden veroinen terveysongelma, joten maksuhaluja rokotteista voi olla vähemmän.

Myös rokotusten vastustaminen ja alle sataprosenttinen teho takaavat sen, että virukselle jää aina tilaa kiertää.

Jos ja kun koronavirusta ei saada kitkettyä joka puolelta, se mahdollisesti muuntuu ja leviää takaisin Suomeen.

Olennaisempaa pandemian ajatuksesta eroon pääsemisessä on luottaminen koronarokotteen turvaan Suomessa.

Yleisötilaisuudet ulos koronaturvallisesti

Ulkonaliikkumiskiellosta puhuessa pitää muistaa, että Suomessa asuu keskimäärin 16 ihmistä neliökilometrillä. Ydinkeskustoissakin kaduilla on tilaa.

Ennemminkin Suomessa pitäisi kannustaa ihmisiä menemään ulos. Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat hyvää terapiaa eristykseen.

Ulkoillessa koronavirus voi huonolla onnella tarttua. Riski on käytännössä mitätön verrattuna sisätiloihin.

Ulkoilman voisi heti avata riittävän koronaturvalliseksi vyöhykkeeksi. Hallitus voisi harkita yleisötapahtumien sallimista ulkona riskit minimoiden. Harva poliitikko uskaltaa tällaista ehdottaa.

Miltä ulkoilman vapautuminen rajoituksista näyttäisi? Jo talvella ulkona voisi järjestää konsertteja tai muita kulttuuritapahtumia riittävin turvavälein tai pelata jääkiekkoliigan otteluita yleisurheilustadioneilla.

Jopa parituhatta katsojaa levittäytyy useiden metrien päähän toisistaan. Jos halutaan lisää turvallisuutta, monet yleisötilaisuudet toimisivat myös parkkipaikoilla autoista seuraten.

Stadionien katsomot ovat tyhjillään, vaikka niiden edessä voisi esittää mitä tahansa urheilusta konsertteihin ja teatteriin. Kuva: epa08955417
Stadionien katsomot ovat tyhjillään, vaikka niiden edessä voisi esittää mitä tahansa urheilusta konsertteihin ja teatteriin. Kuva: Epa.

Mietitään mahdollisuuksia, ei uhkia

Ulkoilu, urheilu ja kulttuuri ovat korona-aikanakin tärkeitä mielenterveyden ja kansanterveyden edistäjiä. Moni asia on toteutettavissa tarpeeksi turvallisesti, kun halua on. Mihin tahansa palveluihin ja harrastuksiin voidaan ottaa rajattu määrä ihmisiä ennakkovarauksilla.

Hallitus pelkää esimerkiksi Britannian muuntoviruksen leviämistä. Britanniassa päivittäiset koronatartunnat ovat vähentyneet jo kuukauden ajan.

Nyt nuorten parhaat vuodet kuluvat neljän seinän sisällä, eikä näköalaa rajoitusten loppumisesta ole. Sota-aikanakin tanssit kiellettiin ensin.

Ei pelottelua etukäteen

Kirjoittaja Joonas Kuikka Kuva: Jarno Pellinen;Paula Kaskimaa
Kirjoittaja Joonas Kuikka. Kuva: Jarno Pellinen, Paula Kaskimaa.

Koronaviruksen Exit-työryhmää vetänyt entinen valtiosihteeri Martti Hetemäki nosti Lännen Median haastattelussa (6.2.) esiin turtumisen samojen ohjeiden toistoon.

Koko syksyn ja talven on sanottu, että tilanne on kriittinen tai veitsenterällä.

Rajoituksilla ei pidä pelotella etukäteen. Suomalainen kyllä toimii, kun on aihetta, mutta tarpeeton ja jatkuva uhkien maalailu alkaa toistaa itseään ja menettää tehonsa.

Uusimmat

Fingerpori

comic