Uutiset

Nato-maat kutsuivat Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi

Uudessa strategiassaan Nato määrittelee Venäjän merkittävimmäksi ja välittömimmäksi uhkaksi liittokunnan turvallisuudelle. Presidentti Niinistö: Venäjä koetaan uhkana, koska se käyttäytyy uhkaavasti
Madridissa koolla olevat Nato-maiden johtajat ovat kutsuneet Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi. Kuva: Lehtikuva/BrBrendan Smialowski

Madridissa koolla olevat Nato-maiden johtajat ovat kutsuneet Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi. Päätös kutsusta ja liittymispöytäkirjojen allekirjoituksesta kirjattiin keskiviikkona huippukokouksen yhteiseen julistukseen.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan tämänhetkisen tiedon mukaan liittymispöytäkirja allekirjoitetaan viimeistään ensi tiistaina. Liittymispöytäkirjan allekirjoittaminen tekee Suomesta ja Ruotsista Naton tarkkailijajäseniä.

Ennen kuin Suomesta ja Ruotsista tulee varsinaisia jäseniä, jäsenyys pitää ratifioida kaikissa 30 Nato-maassa.

Suomi ja Ruotsi hakivat sotilasliiton jäsenyyttä toukokuussa, mutta etenemistä jarrutti Turkin viikkoja jatkunut vastustelu. Sopu syntyi tiistai-iltana johtajien tapaamisessa Madridissa.

Niinistö ei ottanut tiedotustilaisuudessaan keskiviikkona suoraa kantaa siihen, mikä oli Yhdysvaltojen rooli Turkin aiheuttaman Nato-jumin ratkaisemisessa.

– Minulla ei ole tietoa siitä, mitä presidentit ( Joe) Biden ja ( Recep Tayyip) Erdogan puhuivat.

Paine ratkaisusta kohdistui Yhdysvaltoihin

Niinistö kuvaili, että Suomella ja Yhdysvalloilla on ollut pitkin kevättä hyvin tiivistä yhteydenpitoa erityisesti presidenttien kabinettien kesken.

– Viime päivinä on ollut ihan samaa, ehkä vähän tiiviimpääkin yhteydenpitoa kuin aikaisemmin, mutta ei mitenkään poikkeuksellista siis.

Yhdysvaltojen roolista on keskusteltu julkisuudessa muun muassa siksi, että tilanteen selviämisen jälkeen Yhdysvallat on väläyttänyt tukea Turkin aikeelle ostaa F-16-hävittäjiä.

Niinistö kertoi, ettei ole esittänyt Turkki-neuvottelujen yhteydessä nimenomaista pyyntöä Yhdysvalloille siitä, että Biden soittaisi Erdoganille.

– Saman tien totean, että on siitä puhetta ollut, onko Yhdysvallat yhteydessä Turkkiin.

Niinistö huomautti, että viime kädessä suurin paine jumiutuneen hakemustilanteen ratkaisemisesta kohdistui Natoon ja sitä kautta sotilasliiton keskeiseen toimijaan Yhdysvaltoihin.

Venäjä-määritelmä muuttui täysin

Nato nimesi keskiviikkona julkistetussa strategisessa konseptissaan Venäjän merkittävimmäksi ja välittömimmäksi uhkaksi Naton turvallisuudelle. Niinistö kuvaa muutosta mielenkiintoiseksi ja totaaliseksi, koska vielä vuonna 2010 vastaavassa paperissa Nato piti Venäjää partnerina.

Niinistön mukaan Venäjä koetaan uhkana, koska se käyttäytyy uhkaavasti ja on tehnyt tekoja, joista uhkaavuus voidaan päätellä.

– Tuossa (uudessa määritelmässä) nyt sanotaan oikeastaan se, joka kait on tullut varsin ilmeiseksi jo Ukrainan kohdalla vuosia sitten ja erityisesti nyt helmikuusta lähtien, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa Madridissa.

Strateginen konsepti on Natossa merkittävä asiakirja, sillä se määrittelee liittokunnan suuntaa tuleville vuosille.

Naton strategiassa mainittiin nyt ensimmäistä kertaa Kiina, jonka kuvaillaan linjauksillaan haastavan Naton etua, turvallisuutta ja arvoja.

Madridin huippukokouksessa päätettiin odotetusti Naton läsnäolon vahvistamisesta itäisissä jäsenmaissa.

Nato-maat sopivat, että Naton korkean valmiuden joukkojen lukumäärä moninkertaistetaan yli 300 000 sotilaaseen. Samalla Nato kasvattaa itäisissä jäsenmaissa olevien taisteluosastojen kokoa prikaatitasolle.

Niinistö näkee Naton puolustuksen vahvistamisen itäisissä jäsenmaissa vastineena Venäjän uhkaan.

– Jos on uhkaa, niin on vastinettakin.

Uusimmat

Fingerpori

comic