Uutiset

Nato on vallannut Suomen presidentinvaaleja – arvot jääneet sivuosaan

Suomen presidentinvaaleissa on keskusteltu erityisesti sotilasliitto Natosta ja siitä, pitäisikö Suomen liittyä siihen.

-Natosta on puhuttu yllättävän paljon. Jos kello olisi laitettu käymään jokaisessa tentissä ja kellotettu Natoon käytetty aika, tulos olisi yllättävän suuri. Natosta on Suomessa keskusteltu Neuvostoliiton hajoamisesta asti. Keskustelu on mennyt milli kerrallaan eteenpäin, toteaa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Jokisipilä kokee, että presidenttiehdokkaiden keskustelu on tuonut selkeyttä mahdolliseen Nato-jäsenyyteen liittyen.

-Istuva presidentti Sauli Niinistö on todennut, että Nato-jäsenyys tulee ajankohtaiseksi, jos EU-jäsenyys ei tuo turvallisuutta. Niinistö ei ole ennen tätä sanonut.

Valtiotieteiden tohtori ja Vaasan yliopiston Innolab -tutkimusalustan johtaja Mari K. Niemi on samoilla linjoilla siitä, että Nato on hallinnut vaalikeskustelua.

-Aika paljon on Natosta puhuttu. Elettävät ajat heijastuvat aina keskusteluun ja Nato kuuluu presidentin vastuualueelle. Arvojohtajuuttakin moni ehdokas korostaa, mutta usein keskustelussa lipsutaan takaisin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, Niemi miettii.

Niemi pitää käytyä Nato-keskustelua lisäksi yksipuolisena.

-On käyty läpi lähinnä Natoon liittymisen koreografiaa. Iso visio siitä on puuttunut siitä, mihin suuntaan Nato on menossa Yhdysvaltojen nykyjohdon kanssa ja mikä sitten muuttuisi, jos Suomi olisi Naton jäsen, hän sanoo.

Vaalikeskusteluissa muut ehdokkaat ovat yrittäneet haastaa Niinistöä ja jokaisella on ollut omanlaisia keinoja erottautua joukosta.

Esimerkiksi Nils Torvalds (r.) on ollut selkein Naton kannattaja.

-Nato-keskustelun saama tila ei ole näkynyt Torvaldsin kannatuspylväässä, mutta hän on saanut hyvin tilaa keskustelussa. Muiden on ollut pakko perustella, miksi Suomen tulisi pysyä liittoutumattomana. Näkemykset Venäjän romahdusuhasta ovat olleet mielenkiintoisia, Jokisipilä arvioi.

Ykköshaastajana vaaleihin lähteneen Pekka Haaviston (vihr.) viesti on jäänyt Jokisipilän mielestä vaisummaksi kuin kuusi vuotta sitten, jolloin ensimmäistä kierrosta kohti mentäessä syntyi pieni Haavisto-ilmiö.

-Haaviston osalta tunnelma on toinen kuin kuusi vuotta sitten. Tällä kertaa samanlaista ilmiötä ei ole syntynyt ja se näkyy esiintymisessä. Haavisto on haastanut Niinistö sillä, missä on ulkopolitiikan fokus. Haavisto korostaa globaalia politiikkaa ja esimerkiksi ilmastonmuutosta ja moittii nykypolitiikan olevan keskittynyt liikaa Itämeren alueelle.

Ensimmäisen vaalikierroksen kakkossijasta taistelee tosissaan veteraanipoliitikko Paavo Väyrynen oman valitsijayhdistyksen voimin. Viime hetkillä kannattajakorttinsa kasaan saanut Väyrynen on osoittanut poliitikon taitonsa. Jälleen kerran.

-Olen alusta asti sanonut, ettei Väyrystä kannata väheksyä. Hänen luonteensa herättää joissakin negatiivisia tunteita, mutta ulkopolitiikan asiantuntemuksen ja kokemuksen osalta hänen kanssaan voivat kilpailla vain Niinistö ja entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.), Jokisipilä sanoo.

Väyrynen on ollut maahanmuuttokriittinen Perussuomalaisten ehdokkaan Laura Huhtasaaren ohella. Väyrynen on haastanut kaikissa mahdollisissa tilanteissa istuvaa presidenttiä.

-On ollut yllättävää, kuinka Niinistön arvostelu on ollut Väyryselle lähes pakkomielle. Negatiivisia yhteyksiä on haettu pitkältä ajalta. Väyrysen oma linja on hukkunut tähän kritiikkiin, Jokisipilä arvioi.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaarta on arvosteltu kampanjoinnin aikana kokemattomuudesta ulko-ja turvallisuuspolitiikasta. Myös Jokisipilä on tätä mieltä, mutta pitää kokemattomuutta ymmärrettävänä.

-Huhtasaari on 38-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja. Kaikilla ensimmäisen kauden kansanedustajilla tilanne olisi sama. Huhtasaari on kyllä petrannut juoksuaan. Hänellä on enemmän perusteluja silloin, kun puhutaan hänen sydäntään lähellä olevista aiheista, kuten maahanmuutosta, Jokisipilä miettii.

Sdp:n ehdokas Tuula Haatainen on ollut Jokisipilän mielestä rohkea ottaessaan feministisen ulkopolitiikan kärkiteemakseen. Haataisen linjan mukaan feministisessä ulkopolitiikassa korostuvat tasa-arvo, ihmisoikeudet, kurjuuden ehkäisy ilmastonmuutoksen torjunta ja kehitysapu.

-Haataisen lähestymistapa on rohkea. Lähes kaikki kuuluu hänen ulko- ja turvallispolitiikkaan. Monelle voi jäädä epäselväksi, mitä muuta hän olisi presidenttinä. Presidentin valtaoikeuksiin kuuluvista asioista Haataisella ei ole paljon kokemusta. Sdp voi olla tyytyväinen, jos Haatainen saa Paavo Lipposta enemmän ääniä.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen on käyttänyt monessa keskustelussa reippaimpia sanankäänteitä.

-Kyllönen on ollut puoliksi presidenttiehdokas ja puoliksi stand up -koomikko. On ollut aika krouvia sanailua, kun kyseessä on vaali valtiojohtajaksi. Kyllönen ei välitä, pitävätkö kaikki hänestä. Hän ei näe Venäjän suunnalta mitään uhkaa, mikä on irtautuminen perinteisestä näkemyksestä ja saa osan äänestäjistä epäilemään häntä. Itäraja Venäjän kanssa on kuitenkin pitkä, Jokisipilä sanoo.

Keskustan Matti Vanhanen on saanut monessa tentissä kiitosta asiantuntemuksestaan.

-Vanhanen on loistanut tenteissä. Asiat ovat hallussa ja perustelut ovat äärimmäisen vakuuttavia. Hän on eniten pitänyt Afrikkaa ja sen väestöräjähdystä esillä. Mutta mikä erottaa Vanhasen Niinistöstä? Hän on kyllä yrittänyt haastaa Niinistöä. Rakentava ja rauhallinen esiintyminen ei ole kuitenkaan raflaavaa.

Istuva presidentti Sauli Niinistö on Jokisipilän mukaan ollut oma itsensä. Haastajien leireistä on välillä moitittu, ettei Niinistö kerro selvästi linjaansa, mutta ainakin Jokisipilä on vastauksia kuullut.

-Niinistön linja suuriin kysymyksiin on tullut kyllä selväksi, jos on keskusteluja jaksanut seurata. Hänen vastauksensa lähtevät välillä pitkästä pohdinnasta, mutta se on hänen tyylinsä ja myös poliittista viisautta. Näin presidentin täytyy tehdä.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti