Uutiset

Neljän suurimman puolueen johtajat penäsivät ilmastotekoja ja voimaa ulkorajoille EU-vaalitentissä

Ilmastonmuutoksen torjunta on korkealla niin Juha Sipilän, Petteri Orpon ja Antti Rinteen EU-politiikan listalla. Arkistokuva Kuva: Joel Maisalmi
Ilmastonmuutoksen torjunta on korkealla niin Juha Sipilän, Petteri Orpon ja Antti Rinteen EU-politiikan listalla. Arkistokuva Kuva: Joel Maisalmi

Suuria erimielisyyksiä ei syntynyt, kun neljän suurimman puolueen puheenjohtajat väittelivät maanantaina illalla Yleisradion EU-vaalitentissä.

Puheenjohtajat Antti Rinne (sd.), Jussi Halla-aho (ps.), Petteri Orpo (kok.) ja Juha Sipilä (kesk.) olivat samoilla linjoilla siitä, että ilmastonmuutosta on hillittävä ja EU:n ulkorajoja on vahvistettava. Tentin kahtena hallitsevana teemana olivat ilmastonmuutos sekä puolustus.

Päästökaupan kehittäminen eli saastuttamisen hinnan nostaminen sekä uusien teknologioiden edistäminen olivat kärkikeinoja ilmastokeskustelussa.

Antti Rinne painotti, että ilmastonmuutos on suuri teema Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella heinäkuun alusta vuoden loppuun.

– Eurooppalaisille on kerrottava, että ilmastonmuutoksen torjunta tuo myös mahdollisuuksia eikä ole haitta ihmisille, Rinne sanoi ja viittasi uusien teknologioiden taloudellisiin mahdollisuuksiin.

Myös Perussuomalaisten Halla-aho kiirehti ilmastotekoja, mutta hän varoitti, ettei EU:n pidä vahingoittaa omaa teollisuuttaan ilmastotalkoissa. Halla-aho korosti, että esimerkiksi Kiina ja Intia tuottavat paljon päästöjä.

– EU:ssa enemmän saastuttavat Saksa ja Puola on saatava mukaan eikä saa rangaista niitä, jotka ovat jo paljon tehneet. Ilmastotoimia on tehtävä siellä, missä niitä voidaan tehdä helpoiten ja kustannustehokkaasti esimerkiksi uuden teknologian avulla, Halla-aho sanoi.

Kokoomuksen Orpo korosti, että ilmastonmuutoksen torjunta vaatii yhtenäistä Eurooppaa.

– Tarvitsemme vahvempaa Eurooppaa. Esimerkiksi hiilitulleja voidaan selvittää, Orpo sanoi.

Jakolinjoja vanhojen tai uusien hallitus- ja oppositiopuolueiden välillä ei tentissä juuri näkynyt. Orpo pyrki haastamaan Halla-ahoa sillä, että EU:n horjuttaminen olisi epäisänmaallista ja voi pelata Venäjän pussiin.

Halla-aho korosti, ettei Perussuomalaiset ole Venäjä-myönteinen puolue, vaikka voikin olla EU:n parlamentissa samassa ryhmässä Venäjä-myönteisten puolueiden kanssa.

Halla-aho myös sanoi, ettei Perussuomalaiset tee yhteistyötä sellaisen puolueen kanssa, jossa havaittaisiin rakenteellista vallan väärinkäyttöä. Keskustelussa oli tässä kohtaa esillä Itävallan oikeistopopulisteja horjuttava korruptioskandaali.

Toimitusministeristössä yhä istuva Orpo haastoi myös Sipilää sillä, ettei Suomi allekirjoittanut EU-linjausta tiukan ilmastopolitiikan puolesta. Sipilä vastasi, että kyseessä oli tekninen seikka, koska EU-puheenjohtajuuskauden työtä ei haluttu haitata ottamalla kantaa allekirjoittamalla linjausta.

EU:n ulkorajojen valvontaa kaikki neljä puheenjohtajaa halusivat vahvistaa. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin vahvuutta on aiottu kasvattaa 10 000 hengellä.

Ainakin Sipilä olisi valmis tekemään puolet pienemmän eli 5 000 hengen lisäykseen, jotta maataloustuille jäisi enemmän rahaa.

Kukaan puoluejohtajista ei halua, että turvapaikanhakijoita tulee yhtä paljon kuin vuosina 2015–2016.

– Siitä on huolehdittava, etteivät 2015–2016 -tapahtumat toistu enää koskaan. Se tarkoittaa sitä, että ulkorajojen on pidettävä. Kriisitilanteissa sisärajojen tarkastuksia voi väliaikaisesti lisätä, mutta myös vapaasta liikkuvuudesta on huolehdittava, Orpo puhui.

Antti Rinne penäsi kehitysyhteistyövaroista apua Afrikkaan, jotta afrikkalaisille nuorille syntyy parempia olosuhteita elää ja työllistyä kotimaissaan.

Halla-aho vaati puolestaan jämäkämpiä käännytyksiä Välimereltä pelastetuille.

– Muuttoliikkeen syihin on puututtava, mutta on utopiaa, että pelkällä kehitysyhteistyöllä estetään muuttoliike, Halla-aho sanoi.

Puolustuspolitiikan osalta puheenjohtajat visioivat sitä, että EU:n Lissabonin sopimuksen mukaisesta sotilaallisesta auttamisesta olisi hyvä keskustella enemmän ja järjestää yhteisiä turvallisuusharjoituksia EU-maiden kesken.

Orpo ja Halla-aho muistuttivat, että suurin osa EU-maista on järjestänyt puolustuksensa Nato-jäsenyyden kautta.

– EU:lle ei luoda omaa armeijaa, Sipilä muistutti.

Uusimmat