Uutiset

Netanjahu voi kohta haudata Lähi-idän rauhan ja Palestiinan valtion

Tutkijan mukaan on todennäköistä, että ainakin joitain siirtokuntia liitetään Israeliin ensi kuun alussa. Se olisi kova isku palestiinalaisvaltion tulevaisuudelle. Kuva: EPA

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä jo pitkään henkitoreissaan ollut Lähi-idän kahden valtion rauhansuunnitelma on vaarassa saada lopullisen kuoliniskun. Tuolloin Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu voi tuoda hallitukselleen ehdotuksen, jolla Israelin vuosikymmeniä hallitsemat alueet miehitetystä Länsirannasta sekä mahdollisesti myös Jordanjoen laakso liitettäisiin Israeliin.

Kansallisuskonnollisten ryhmien mukaan toista tällaista hetkeä ei ehkä tule koskaan. Suunnitelman takuumiehen, Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin – jota Netanjahu on kutsunut suurimmaksi Israelin ystäväksi koskaan Valkoisessa talossa – presidenttiys saattaa loppua tuleviin vaaleihin.

Siirtokuntien liittäminen Israeliin oli myös yksi Netanjahun keskeisistä vaalilupauksista.

Liittäminen pitää sisällään kuitenkin monia niin vaikeita kysymyksiä, että jopa Netanjahun kaltaisen poliittisen Houdinin on vedettävä hatustaan kani jos toinenkin, jos hän mielii lupauksensa toteuttaa.

Lähi-itään erikoistuneen tutkijatohtorin Timo R. Stewartin mukaan keskeiset kysymykset ovat se, kuinka suuri liittäminen eli aneksaatio tehtäisiin, saisivatko myös liitettävien alueiden palestiinalaiset Israelin kansalaisuuden ja lopulta se, meneekö koko Lähi-idän rauha samalla romukoppaan.

–  Jos Netanjahu tyytyisi täyttämään vaalilupauksensa aneksoimalla ainoastaan lähellä Israelin nykyistä aseleporajaa kiinni olevat alueet, se ei vielä välttämättä tuhoaisi kahden valtion mahdollisuutta. Laajemman aneksaation kohdalla tilanne olisi luonnollisesti toinen, Stewart sanoo.

Palestiinalaishallinnon lopun alku

Stewartin mukaan aneksaatiolla voisi olla tuhoisat vaikutukset myös palestiinalaishallinnon toiminnalle.

– Palestiinalaishallinto on nyt kaksi vuosikymmentä ollut olemassa sillä verukkeella, että koko ajan siirrytään hiljalleen kohti aikaa, jolloin Palestiina itsenäistyy. Koska itsenäisyys ei ole juuri lähestynyt, palestiinalaiset ovat alkaneet yhä enemmän kritisoida hallintoaan, joka näyttäytyy heille miehityksen alihankkijana, Stewart pohtii.

–  Jos tulee laaja aneksaatio, se saattaa repäistä viikunanlehden pois. Jos ei ole edes etäistä lupausta siitä, että asiat menevät joskus parempaan suuntaan, niin mikä rooli palestiinalaishallinnolla silloin on, tutkijatohtori kysyy.

Myös Israelin sisällä on varoitettu palestiinalaishallinnon romahtamisesta. Esimerkiksi armeijan asiantuntijat ovat muistuttaneet palestiinalaishallinnon tärkeydestä Israelin turvallisuudelle.

–  Koko yhteistyöhän pohjautuu viime kädessä siihen, että riittävä määrä palestiinalaisia suostuu näkemään tässä jatkuvuutta. Stewart muistuttaa.

Stewartin mukaan jatkuvien poliittisten kriisien ja koronakevään uuvuttamat israelilaiset eivät ehkä juuri nyt ole kovin kiinnostuneita siitä, mitä palestiinalaisille tapahtuu.

– Se alkaa kuitenkin varmasti kiinnostaa, jos asiat menevät huonosti, ja esimerkiksi Länsirannalla syntyy laajoja levottomuuksia.

Syntyykö Palestiinaa koskaan?

Stewartin mukaan kahden valtion rauhansuunnitelman lopullinen kohtalo riippuu paljon juuri mahdollisen aneksaation laajuudesta.

–  Esimerkiksi Geneven virtuaalirauhansopimuksessa otaksutaan, että jotkut siirtokunnat liitetään Israeliin ja vastaavasti sitten Palestiinan valtio saisi lisää maata jostain.

Netanjahun epävirallisen elämänkerran kirjoittaja Anshel Pfeffer ei usko, että pääministeri tosissaan haluaisi edes toteuttaa hanketta.

–  Niin ei käy. Ei ainakaan nyt. Hän teki lupauksen saadakseen oikeistosiiven äänet. Nyt hänen ei enää tarvitse voittaa vaaleja, Pfeffer sanoi Guardianin haastattelussa kesäkuun alkupuolella.

Stewart pitää täysin mahdollisena, että heinäkuun alussa ”pyöräytetään esiin jonkinlainen aneksaatio”.

–  Viime aikoina sekä Netanjahu että hänen hallituskumppaninsa Benny Gantz ovat tavanneet Länsirannan siirtokuntien pormestareita ja siirtokuntaliikkeen johtajia. He ovat yrittäneet vakuuttaa näitä siitä, että liittäminen Israeliin olisi kannatettavaa.

Kaikki siirtokuntalaisetkaan eivät halua liittämistä. He näet pelkäävät, että liittämisen myötä toteutuisivat myös muut Lähi-idän rauhansuunnitelmaan kuuluvat osat, kuten Palestiinan valtio.

– Sehän olisi tietysti mitätön, plänteistä kokoon kaavittu valtio, joka ei missään tapauksessa palestiinalaisille kelpaisi, mutta osa siirtokuntaliikkeestä vastustaa niin vahvasti palestiinalaisvaltion periaatetta, että heille se ei käy, Stewart perustelee.

– Keskustelut kuitenkin kertovat siitä, että asia jollain lailla etenee, mutta ajankohdasta on ollut paljon spekulaatiota. Voi olla, että tätä porrastetaan: joidenkin osien liittämisestä kerrotaan jo heinäkuun alussa, ja joistain muista osista sanotaan, että niiden tilannetta katsotaan myöhemmin.

Optimistina Stewart ei usko, että aneksaatio veisi täysin rauhan mahdollisuuksia.

–  Nämä ovat sellaisia asioita, joita ihmiset tekevät ja ihmiset voivat niitä myös muuttaa. Ei tässä ole mitään pysyviä lainalaisuuksia.

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic