Uutiset

Neuvostoliiton salaisia papereita julki – sisältävät uutta aineistoa myös Kekkosen idän-suhteista

Tasavallan kahdeksantena presidenttinä toiminut Urho Kekkonen käytti 1950-luvun lopun yöpakkaskriisin aikana aktiivisesti hyväkseen suhteitaan Neuvostoliittoon, väitetään Venäjän presidentillisen arkiston materiaaliin perustuvassa tuoreessa tutkimuksessa.

Kekkonen (1900–1986) olisi asiakirjojen mukaan katsonut, että Neuvostoliiton Suomen-suurlähettilään Viktor Lebedevin vaihto ilman välitöntä seuraajan nimeämistä olisi hänen kannaltaan hyödyllistä.

Tämä olisi vaikuttanut asiakirjan mukaan Neuvostoliiton kannalta epämieluisan Fagerholmin silloisen hallituksen kaatumiseen. Näin lopulta kävi, ja yöpakkaskriisi laukesi.

-Kekkosen mielestä tällainen tiedotus olisi meidän taholtamme hyödyllinen toimenpide, mikäli samalla ei ilmoiteta uuden suurlähettilään nimittämisestä. Kekkonen katsoo, että kaikki nykyisen hallituksen vastustajat, mukaan lukien maalaisliiton terveet ainekset, ryhtyisivät tarmokkaaseen hyökkäykseen hallitusta vastaan, todetaan Neuvostoliiton varaulkoministerin erittäin salaiseksi luokitellussa kirjeessä Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) keskuskomitealle.

Kirjelmä on päivätty 27.9.1958. Kekkosen kuitenkin kertoo omassa päiväkirjassaan tapahtumista toisin.

Harvinainen arkistomateriaali

Suomalaiset historiantutkijat ovat päässeet käsiksi Venäjän federaation presidentin arkistoihin ja niiden aiemmin salaisiksi luokiteltuihin Suomea asiakirjoihin. Asiakirjoista osa julkaistaan keskiviikkona julkaistavassa kirjassa Varjo Suomen yllä – Stalinin salaiset kansiot (Docendo). Aineisto kattaa diplomaattisia ja poliittisia asiakirjoja Neuvosto-Venäjän alusta, vuodesta 1917, aina vuoteen 1964.

Teoksen ja sen aineiston ovat koonneet tutkijat Timo Vihavainen, Ohto Manninen, Kimmo Rentola sekä Venäjän tiedeakatemian Venäjän historian laitoksen johtaja Sergei Zuravljov.

Materiaalista muun muassa paljastuu, miten Neuvostoliiton valtionjohto on suhtautunut läntiseen naapuriinsa. Varsinkin 1950–1960-luvun aineistosta saa käsityksen, että Neuvostoliitto olisi voimakkaasti puuttunut Suomen sisäpolitiikkaan muun muassa auttamalla itselleen mieluista valtionjohtoa, kuten Kekkosta.

Toisaalta asiakirjat paljastavat, että Kekkosen presidenttikauden alussa olisi Neuvostoliitto jopa “kilpailuttanut” maan johtoa katsoen, voisivatko he ylläpitää itselleen mieluista johtoa Suomen vallan kahvassa.

Esimerkiksi Neuvostoliitto olisi lahjoittanut noin sata miljoonaa markkaa (noin 2,6 miljoonaa euroa) Sdp:n puheenjohtajakisan vuonna 1957 hävinneelle Emil Skogille. Myöhemmin Skog perusti Sdp:n sisään Ryhmä 94 -nimellä tunnetun opposition.

-Annetaan Valtion turvallisuuskomitealle (tov. Seroville) tehtäväksi välittää käytettävissä olevin keinoin Skogille sata miljoonaa Suomen markkaa vuosien 1957–1958 kuluessa, NKP:n puhemiehistö päätti salaisessa päätöksessä.

Asiakirjoista suurin osa tulee teoksen mukaan tallennettavaksi Kansallisarkistoon. Tutkijoiden mukaan moni asiakirjoista tukee muun tutkimuksen antamaa kuvaa Suomen ja Neuvostoliiton välisistä suhteista.

Asiasanat

Uusimmat