Uutiset

Neuvottelut EU:n rahoituskehyksestä päättyivät tuloksettomina – Angela Merkel: "Erimielisyydet olivat liian suuret"

Neuvottelut EU:n rahoituskehyksestä päättyivät äkillisesti perjantai-iltana. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kompromissiehdotus ei kelvannut jäsenmaille.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen puhui toimittajille perjantaina ennen EU:n huippukokouksen toisen päivän neuvotteluja. Kokouksessa päätetään EU:n vuosien 2021–2027 rahoituskehyksestä. Kuva: epa08234021
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen puhui toimittajille perjantaina ennen EU:n huippukokouksen toisen päivän neuvotteluja. Kokouksessa päätetään EU:n vuosien 2021–2027 rahoituskehyksestä. Kuva: epa08234021

Neuvottelut EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä päättyivät yllättäen perjantai-iltana. Jäsenmaiden johtajat eivät onnistuneet pääsemään sopuun. Vauraiden ja köyhempien maiden välillä vallitsi vahvoja erimielisyyksiä rahoituskehyksen koosta ja siitä, mihin rahaa pitäisi käyttää.

– Erimielisyydet olivat yksinkertaisesti liian suuret, Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi heti huippukokouksen päättymisen jälkeen.

Merkelin mukaan jo illalla tulleen uuden esityksen karkea arviointi osoitti, etteivät osapuolet pääse sopuun.

Kokouksen puheenjohtajana toiminut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel oli pettynyt kokouksen jälkeen.

– Me olemme huomanneet, että tarvitsemme lisää aikaa, Michel sanoi.

Michel yritti vielä perjantai-iltana saada sopua rahoituskehyksestä säästölinja- ja koheesiomaiden välille, mutta osapuolet hylkäsivät hänen kompromissiehdotuksensa. Koheesiomaiksi kutsutaan EU:n nettosaajia idässä ja etelässä.

Torstaina alkaneissa neuvotteluissa ei ollut tapahtunut perjantai-iltaan mennessä merkittävää edistystä, ja jo iltapäivällä esitettiin epäilyjä, ettei sopimukseen päästä.

Illalla pientä edistymistä tapahtui, kun jäsenmaiden johtajat alkoivat käsitellä esitystä, jonka mukaan unionin rahoituskehys laskisi 1,069–1,07 prosenttiin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta (bkt).

”Kaukana kompromissista”

Kokouksen alkaessa kehyksen lähtötasona oli Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Michelin ehdotus, jossa rahoituskehys olisi 1,074 prosenttia jäsenvaltioiden bkt:stä, 1 094 miljardia euroa.

Jäsenmailla kiertäneen dokumentin mukaan budjettiin kaavailtiin seitsemän vuoden ajalle 10 miljardin euron pienennystä verrattuna Michelin esitykseen.

– Jos johtajat hyväksyvät suunnan, valmistelemme yksityiskohtaisempia laskelmia ja voimme kokoontua huomenna aamulla uudelleen, EU:n virkamies sanoi.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán kertoi kuitenkin toimittajille perjantai-iltana, että koheesiomaat haluavat budjetin kooksi 1,3 prosenttia jäsenvaltioiden bkt:sta.

– Jos haluamme kunnianhimoisen budjetin, sen täytyy olla vähintään 1,3 prosenttia tai lähellä sitä, Orban sanoi.

Viron pääministeri Jüri Ratas tuki Orbania ja kertoi, että maat ovat vielä ”aika kaukana” kompromissista.

Diplomaatti sanoi kokouspaikalla, että ehdotus 1,3 prosentista oli pitkälti säästölinjaa vaativille maille esitetty villi ehdotus. Hänen mukaansa koheesiomaat tietävät itsekin, ettei sillä ole juuri mahdollisuuksia mennä läpi.

Eripuraa nettomaksajien ja -saajien välillä

Hieman aiemmin perjantai-iltana Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron yrittivät löytää takalukkoon ajautuneeseen tilanteeseen kompromissiratkaisua.

Virkamieslähteen mukaan jäsenmaiden johtajat yrittivät löytää rahoituskehykseen 10–20 miljardin euron säästöjä, mikä pienentäisi kehyksen koon 1,06 prosenttiin tai sitäkin alemmaksi.

– Dynamiikka on kohti leikkauksia, ei [budjetin] korottamista, virkamies sanoi Reutersin mukaan.

– Jos nettomaksajat voivat hyväksyvät sen, näemme sitten, mitä koheesiomaat ajattelevat siitä, hän jatkoi.

Neuvotteluissa ongelmaksi on muodostunut tiukkaa talouslinjaa ajavien jäsenmaiden Tanskan, Itävallan, Ruotsin ja Hollannin vaatimus pitää EU:n vuosien 2021–2027 rahoituskehys tasan yhdessä prosentissa jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

Varsinkin Etelä- ja Itä-Euroopan maat ovat vaatineet suurempaa rahoituskehystä kuin Tanskan, Itävallan, Ruotsin ja Hollannin nelikko.

– En usko, että pääsemme sopimukseen, sanoi Tanskan pääministeri Mette Frederiksen aiemmin perjantaina.

”En ole kovinkaan optimistinen”

Myös Romanian pääministeri Klaus Iohannis oli perjantaina hyvin skeptinen sopimuksen syntymisen suhteen. Hän epäili, että sopuun pääseminen vaatii uutta huippukokousta.

Tsekin pääministeri Andrej Babis purki turhautumistaan ja totesi, että johtajat ”voivat lähteä suoraan kotiin”, jos säästölinjan maat eivät jousta prosentin vaatimuksestaan.

Torstaina rahoituskehysneuvottelut aloitettiin ja yhteisen kokouksen jälkeen jäsenmaat siirtyivät kahdenvälisiin neuvotteluihin, jotka venyivät aamuun asti.

– Kahdenväliset neuvottelut kestävät ikuisuuden, mutta näyttää siltä, etteivät neuvottelut ole edistyneet. Säästölinjan maat pysyvät asemissaan, nimettömänä neuvotteluja kommentoinut diplomaatti sanoi Reutersin mukaan.

Myös EU:n virkamies vahvisti, että pienempää budjettia vaatinut ryhmä ei ole joustanut, joten neuvottelut ovat jumissa.

– En ole kovinkaan optimistinen säästölinjan maiden vuoksi, sanoi ranskalainen diplomaatti.

Brexit jätti budjettiin ison loven

Neuvotteluissa ongelmaksi on muodostunut budjetin koon lisäksi myös se, mihin rahoja ohjataan.

Uuden mallin kannattajat haluaisivat panostaa enemmän tulevaisuuteen. Budjetin rahoja pitäisi heidän mukaansa sijoittaa entistä enemmän muun muassa ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun, tutkimukseen ja koulutukseen sekä rajavalvonnan kehittämiseen.

Perinteisesti EU-budjetin suurimmat osuudet ovat olleet maatalous- ja kehitystuet, jotka ovat hyödyttäneet erityisesti EU:n Itä- ja Etelä-Euroopan maita. Myös muun muassa Suomi, Ranska ja Irlanti tukevat maataloustukien säilyttämistä ennallaan.

Neuvotteluihin lisävaikeutta tuo Britannian lähtö EU:sta, mikä aiheuttaa unionin budjettiin ison loven. Britannia on ollut unionin toiseksi suurin nettomaksaja.

Torstaina Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) arveli ennen huippukokouksen alkamista, että edessä ovat vaikeat neuvottelut.

– Jäsenmaat ovat edelleen aika kaukana toisistaan, Marin sanoi toimittajille Brysselissä.

Parlamentin täytyy hyväksyä neuvottelutulos

Rahoituskehystä on viilattu pitkään, sillä EU-komissio antoi oman pohjaesityksensä jo keväällä 2018. Siinä budjetiksi esitettiin 1,11 prosenttia bruttokansantulosta.

EU-parlamentin kanta on, että kehyksen pitäisi olla 1,3 prosenttia bruttokansantulosta, jotta sillä saataisiin katettua kaikki jäsenmaiden EU:lta vaatimat asiat.

Jos EU:n jäsenmaiden yksimielisyyden saavuttaminen on hankalaa, vielä hankalampaa on saada rahoituskehys läpi europarlamentissa, jonka täytyy myös hyväksyä se.

Parlamentin neuvottelutiimi teki heti Michelin ehdotuksen tultua julki kannanoton, jossa se sanoi, ettei se hyväksy sen pohjalta tehtävää rahoituskehystä.

Parlamentti vaatii merkittäviä panostuksia paitsi Green Dealin toteuttamiseen, myös digitalisaatioon ja Euroopan aseman vahvistamiseen. Lisäksi se kritisoi rahoitusleikkauksia lähes kaikilla rahoituskehyksen osa-alueilla.

Lisäksi se vaatii, että rahoituskehyksessä on sitouduttava siihen, että EU saa nykyistä isomman osuuden tuloistaan muista tulonlähteistä kuin jäsenmaiden maksamista jäsenmaksuista. Tällaisiksi tulonlähteiksi on visioitu esimerkiksi yritysverotuksen yhtenäistämistä, muoviveroa, päästökauppaa ja digitaalisten palveluiden verotusta.

Vuosien 2014–2020 kehys on 1,16 prosenttia EU-maiden bruttokansantulosta, kun Britannian osuus on laskettu pois.

Suomi esitti syksyn EU-puheenjohtajuuskaudellaan budjetin kooksi 1,07 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantuotteesta, mutta se ei saanut juuri vastakaikua muilta jäsenvaltioilta. Monet maat, Euroopan parlamentti ja komissio olivat tyytymättömiä myös Suomen esityksen painotuksiin.

Juttua päivitetty 21.2. kello 22.15. Lisätty tieto kokouksen päättymisestä ja muutenkin päivitetty juttua.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

28.3.2020

Uusimmat