Uutiset

Neuvottelut oikeusvaltioperiaatteesta alkavat, mutta ratkaisuja ei odoteta tänään – jonkinlaiseen kompromissiin päästään, koska elpymisrahastoa ei haluta kaataa, arvioi asiantuntija

Jatkossa EU-rahan saamisen on määrä olla sidoksissa maiden oikeusvaltion tilaan. Rikkomusmenettelyyn joutuneet Puola ja Unkari haraavat vastaan.
Muun muassa pääministeri Viktor Orbanin (kuvassa) Unkarin sekä Puolan toimet ovat syitä siihen, miksi EU:n keinoja puuttua jäsenmaidensa rikkomuksiin pidetään tehottomina. Kuva: epa08714347
Muun muassa pääministeri Viktor Orbanin (kuvassa) Unkarin sekä Puolan toimet ovat syitä siihen, miksi EU:n keinoja puuttua jäsenmaidensa rikkomuksiin pidetään tehottomina. Kuva: epa08714347

EU aloittaa tänään maanantaina illalla neuvottelut siitä, miten oikeusvaltioperiaatteen kytkeminen EU-rahoitukseen kirjataan unionin lainsäädäntöön.

EU-parlamentin, komission ja neuvoston väliset neuvottelut alkavat illalla Suomen aikaa. Ratkaisua neuvotteluihin ei tänään ole luvassa.

– Tänään pyritään jakamaan asioita miettimällä, voidaanko jotain siirtää jo suoraan virkamiesten pohdittavaksi, sanoo EU-parlamentin pääneuvottelija Petri Sarvamaa (kok.)

Neuvotteluista odotetaan vaikeita, sillä köydenveto oikeusvaltioperiaatteesta on jatkunut pitkään. Rahoituksen kytkeminen oikeusvaltioperiaatteeseen oli yksi Suomen viimesyksyisen EU-puheenjohtajuuden tärkeimpiä tavoitteita.

EU-maiden johtajat sopivat heinäkuussa, että EU-varojen maksaminen jäsenmaille on jatkossa sidoksissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Tämä koskee sekä tulevaa EU-budjettia että samassa yhteydessä hyväksyttyä koronaviruksen vuoksi perustettua elpymisrahastoa.

Yhdeksän maata vastustaa

EU-puheenjohtajamaa Saksa on tuonut neuvotteluihin EU-maita jakavan kompromissiesityksen, jota yhteensä yhdeksän maata vastustaa. Suomi ja kuusi muuta maata pitää sitä liian lepsuna, Puola ja Unkari liian tiukkana.

Saksan esityksessä puhutaan oikeusvaltiorikkomuksista eikä yleisistä heikennyksistä kuten parlamentin ja komission kannassa, mikä rajoittaa oikeusvaltioperiaatteita rikkovan jäsenmaan arvioimista. Nykyisessä elpymisvälinettä koskevassa kirjauksessa varat kytketään pääasiassa korruptioon, ei laajemmin oikeusvaltioperiaatteeseen

Tuet eivät katkeaisi automaattisesti, vaan päätöksiin tarvittaisiin jäsenmaiden määräenemmistö. Parlamentti ja komissio haluavat käänteisen määräenemmistön, jossa enemmistön olisi vastustettava rangaistusta, jotta sitä ei voisi määrätä.

Lisäksi Saksan esityksessä rangaistustoimien kohteena oleva maa voisi viedä maksuleikkaukset Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi.

– Näin Unkari ja Puola voivat edelleen yhdessä estää ne, sillä päätöksiin varojen katkaisemisesta vaaditaan yksimielisyys, sanoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Antti Ronkainen

Odotettavissa kompromissiratkaisu

Vielä neuvottelujen tässä vaiheessa kaikki vetävät tiukkaa linjaa. Unkari ja Puola ovat kutsuneet oikeusvaltiokytkentää kiristykseksi, EU-parlamentti ja muut kireän kirjauksen kannattajat ovat ilmoittaneet, etteivät tingi vaatimuksistaan.

Kuten pitkissä ja vaikeissa neuvotteluissa elpymispaketista ja monivuotisesta rahoituskehyksestä, näissäkin neuvotteluissa todennäköinen lopputulos on kompromissi, jossa kukaan ei saa vaatimuksiaan sellaisenaan läpi.

Ronkaisen mukaan yhdelläkään osapuolella ei ole intressejä kaataa oikeusvaltiokytkentää ja samalla elpymispakettia ja rahoituskehystä.

– Puola ja Unkari ovat jo saaneet paljon. Myönnytysten lisäksi molempien saannit kasvoivat kesän budjettineuvotteluissa suhteessa komission alkuperäiseen esitykseen. Koko elpymisrahastoa vastustanut Hollanti taas ei kaatanut pakettia kaikesta vastustuksesta huolimatta kesälläkään.

Hän kuitenkin lisää, että oikeusvaltioperiaatetta koskeva kiista tuskin ratkeaa lopullisesti, mutta voi katkeroittaa jonkun osapuolen.

Oikeusvaltio-periaate

Oikeusvaltio on listattu EU:n perussopimuksessa yhdeksi unionin perusarvoista.

Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenmaiden hallitusten tulee noudattaa lakia. Ne eivät saa tehdä mielivaltaisia päätöksiä ja kansalaisten tulee voida haastaa niiden päätökset itsenäisissä tuomioistuimissa.

Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluvat myös korruption vastainen toiminta ja lehdistönvapauden puolustaminen.

EU:lla on käytössään työkaluja oikeusvaltioperiaatteen suojelemiseksi. Jos komissio arvioi, että jokin jäsenmaa toimii EU-lakien vastaisesti, maata vastaan voidaan aloittaa rikkomusmenettely.

Rikkomusmenettely voi johtaa sanktioihin EU-tuomioistuimen päätöksestä.

Toinen tapa on perussopimuksen artikla 7:n mukainen menettely, jossa neuvosto päättää sanktioista jäsenmaata vastaan. Ne voivat johtaa jopa jäsenoikeuksien pidättämiseen.

Sanktioihin vaaditaan kuitenkin kaikkien jäsenmaiden yksimielisyys, minkä vuoksi niitä pidetään tehottomina.

Uusimmat

Näkoislehti

31.10.2020

Fingerpori

comic