Uutiset Helsinki

Niinistö otti esille vihapuheen ja rasismin – eduskunnassa voisi pohdiskella, miten ihmisestä sukeutuu ensin sanan ja sitten tekojen julmuri

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti valtiopäivien avajaisissa eduskuntaa myös siitä, että terrorismilainsäädäntömme ei saa laahata muiden pohjoismaiden perässä. Suomen ilmastotavoitteiden on presidentin mielestä alettava näkyä tekoina.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi valtiopäivät. Presidentin vieressä eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Kuva: Joel Maisalmi
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi valtiopäivät. Presidentin vieressä eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Kuva: Joel Maisalmi

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö palasi valtiopäivien avajaispuheessaan tänään odotetusti Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vapauttamisen ja holokaustin muistotilaisuuksiin. Hän osallistui niihin äskettäin Puolassa ja Israelissa. Historiallisen tragedian edessä hiljentyminen antaa presidentin mukaan ajattelemisen aihetta myös nykyajassa.

– Ei ihmisluonto muutamassa sukupolvessa ole muuttunut vihalle immuuniksi. Merkkejä siitä, että antisemitismi ja rasismi jälleen pyrkivät nostamaan päätään, löytyy valitettavasti myös meiltä. Niiden torjunnassa on oltava päättäväinen. Ne eivät ansaitse mitään jalansijaa yhteiskunnassamme.

Rasismissa on presidentin mukaan pohjimmiltaan kyse toisen tekemisestä arvottomaksi hänen syntyperänsä vuoksi. Kohteessa se nostattaa tunteiden skaalan, häpeästä vihaan. Niinistö arvioi, että vihapuheen tausta on kovin samankaltainen; toisen arvottomaksi tekeminen hänen mielipiteidensä tai toimintansa vuoksi.

Presidentti painotti, että on tarpeen pohtia, millainen kehityskulku saa ihmisen myötäilemään tai ainakin sulkemaan silmänsä toiminnalta, jota hän vain vähän aiemmin ei olisi osannut kuvitellakaan tapahtuvan.

– Ketju näyttää lähtevän vastakkainasettelusta asteittain nousevaan vihaan ja lopuksi inhimillisyyden katoamiseen. Näin aivan tavallisena pidetystä ihmisestä voi sukeutua ensin sanan ja sitten tekojen julmuri.

Presidentti kertoi keskustelleensa puhemiehen kanssa siitä, että eduskunnan olisi tarpeen pohdiskella aihetta. Niinistö lupasi ottaa asian esille myös kesän Kultaranta-keskusteluissa Naantalissa.

Terrorismi ei ole poistunut

Presidentti Niinistö muistutti puheessaan, että terrorismin uhka ei ole maailmasta poistunut. Isis on ajettu ahtaalle, mutta ei nujerrettu. Presidentin mukaan Lähi-idän, Afrikan ja Aasian kriisipesäkkeistä Isisille ja muille äärijärjestöille syntyy herkästi uutta kasvualustaa.

Presidentti painotti eduskunnalle, että terrorismilainsäädäntömme ei saa laahata muiden pohjoismaiden perässä.

Suomessa terroristijärjestöön kuulumista ei ole kriminalisoitu, kuten useissa Euroopan maissa, kuten Norjassa, Tanskassa ja Ranskassa.

Presidentti otti esille myös viime viikkojen uutiset koronaviruksen leviämisestä. Pandemian mahdollisuus korostaa terveysturvallisuuden merkitystä.

– Ennen pitkää vastassamme lienee vääjäämättä jokin epidemia, jonka laajaa leviämistä verkottuneessa maailmassamme on mahdotonta tyystin estää.

Presidentti patisti hallitusta ilmastotoimiin

Presidentti puuttui puheessaan, kuten usein aiemminkin, ilmastonmuutoksen uhkaan, mikä havahdutti presidentin jo toista vuosikymmentä sitten.

– Vaarat tunnemme yhä paremmin, mutta teemme edelleen niiden torjumiseksi aivan liian vähän ja aivan liian hitaasti.

Puheessa oli terveiset myös äskettäin ilmastoseminaariin Vuosaareen kokoontuneelle hallitukselle.

– Kansallisesti Suomen paljon mainetta niittäneiden tavoitteiden on alettava näkyä tekoina.

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

Päättäjien pitää presidentin mukaan antaa esimerkkiä ilmastotoimista. Tasavallan presidentin kanslia on jo vähentänyt hiilijalanjälkeään alle puoleen vuoden 2016 tasosta.

Positiivinen loppu

Presidentti päätti puheensa positiivisiin ajatuksiin. Hänen mukaansa monta hyvää kehityksen suuntaa on meneillään ja erityisen ilahduttavia ovat nuoriso koskevat tiedot. Presidentin mielessä olivat myös monet kansainväliset tutkimukset, joissa Suomi on noussut maailman parhaimmistoon.

Tasavallan presidentin puheeseen eduskunnan puolesta vastasi eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.).

Valtiopäivien avajaiset jatkuvat puhemiehen vastaanotolla valtiosalissa. Valtiopäivien avajaisten yhteydessä järjestetään iltapäivällä kansanedustajille ja eduskunnan henkilökunnalle juhlakonsertti Sibelius-Akatemiassa. Juhlakonsertissa esiintyy yhteensä 37 opiskelijaa erilaisissa kokoonpanoissa.

Uusimmat

Näkoislehti

22.9.2020

Fingerpori

comic