Uutiset

Nimikiista Makedoniasta ei ole vielä selvä – Kreikan pääministeriä syytetään kansallisen identiteetin luovuttamisesta

Pienen Balkanin valtion uudeksi kompromissinimeksi tarjolla oleva Pohjois-Makedonia on toisille helpotus, toisille järkytys. Kreikkalaisille edes viittauksessa kreikkalaisena pidettyyn Makedonia-nimeen on vielä sulattelemista.

Vuosikymmeniä kestänyt nimikiista vaikutti vihdoin olevan ratkeamaisillaan tiistaina, kun Kreikan ja Makedonian – viralliselta kansainväliseltä nimeltään edelleen Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia – pääministerit ilmoittivat sopineensa uudesta nimestä.

Kaikki eivät kuitenkaan sulata päätöstä. Uutistoimisto Reutersin mukaan Kreikan pääministeri Aléxis Tsípras sai keskiviikkona kritiikkiä maan medialta ja oppositiopuolueilta. Kovimmat syytökset väittivät, että antaessaan suostumuksensa Makedonian uudelle nimiehdotukselle Tsípras luovutti pois osan Kreikan kansallista identiteettiä.

Tsíprasin ratkaisua vastustaa suurin osa oppositiopuolueista. Oppositiojohtaja Kyriakos Mitsotakis nimitti päätöstä syvästi ongelmalliseksi, koska suurin osa kreikkalaisista on vastustanut Makedonia-sanan käyttöä. Hän kyseenalaisti myös pääministeri Tsípraksen poliittiset valtuudet allekirjoittaa sopimusta. Mitsotakiksen mukaan tilanne on ennenäkemätön maan perustuslaillisessa historiassa, sillä pääministeri teki ratkaisun ilman parlamentin selkeää valtuutusta.

Kritiikkiä on Reutersin mukaan kuulunut jopa Tsíprasin koalitiokumppanilta itsenäisiltä kreikkalaisilta, joka on kansallismielinen oikeistopuolue. Puolueen kanta on selkeä: se ei voi hyväksyä Makedonia-sanan käyttöä. Kantansa sopimuksesta on ilmaissut usea muukin, kuten kansainvälisesti tunnettu kreikkalainen säveltäjä Míkis Theodorákis, jonka mukaan sopimus leimaisi toteutuessaan kreikkalaisia ikuisesti.

Kreikan hallituksella ei ole yhtenäistä kantaa

Tiistaina tehty historiallinen päätös vaatii vielä molempien maiden parlamentin hyväksynnän ja kansanäänestyksen Makedoniassa. Kiinnostavaa on, miten Kreikka ottaa vastaan uuden ehdotuksen. Vielä helmikuussa uutisoimme, että 71 prosenttia kreikkalaisista ei halua nimiasiassa kompromissia.

Nimen kreikkalaiset vastustajat katsovat, että naapurimaan asukkaat ovat slaaveja, joilla ei ole kielellistä tai kulttuurista yhteyttä Kreikan Makedoniaan. Makedonialaiset vastasivat elävänsä alueella, joka on osa antiikinaikaisen Makedonian valtakuntaa, ja näin myös heillä on kulttuurisia siteitä siihen.

Naapurimaat ovat kiistelleet nimestä jo vuodesta 1991, jolloin Makedonia erosi Jugoslaviasta ja itsenäistyi. Virallisesti Makedoniaa on kutsuttu Entisen Jugoslavian tasavallaksi Makedoniaksi, jonka englanninkielinen lyhenne on muun muassa euroviisuista tuttu Fyrom (Former Yugoslav Republic of Macedonia). Tämä ei kuitenkaan ole kelvannut kreikkalaisille, joista etenkin kansallismielisimmät vaativat, ettei nimessä saa olla ollenkaan mukana Makedonia-sanaa.

Makedonia on Kreikalle Aleksanteri Suuren maakunta

Kreikkalaiset itse pitävät Kreikan samannimistä maakuntaa ainoana oikeana Makedoniana. Alueen juuret ulottuvat pitkälle historiaan, sillä nimi viittaa antiikinaikaiseen Makedonian valtakuntaan, joka tunnetaan myös Aleksanteri Suuren synnyinpaikkana.

Kreikassa on järjestetty vuosien aikana useita Makedonian nimeä vastustavia mielenosoituksia. Tänäkin vuonna aihe on saanut liikkeelle suuria väkimääriä muun muassa Ateenassa ja Thessalonikissa.

Viimeksi kesäkuun alussa kymmenettuhannet kreikkalaiset kokoontuivat vastustamaan nimikiistan mahdollista kompromissia vastaan. Joissain kylteistä luki “Kunnioittakaa meidän historiaamme”, mikä viittasi Makedonian alkuperään Kreikan historiassa.

Nimikiista on estänyt Makedonian pyrkimykset liittyä Euroopan unionin tai Naton jäseneksi, sillä Kreikka on tehnyt Makedonian tavoitteet mahdottomiksi. Nimikiistan ratkeaminen voisikin tarkoittaa Makedonialle uusia mahdollisuuksia.

Asiasanat

Uusimmat