Uutiset

Nobelin rauhanpalkinto jaetaan perjantaina Oslossa – Greta Thunberg on jälleen ennakkosuosikki, mutta voittaja voi tulla parrasvalojen ulkopuolelta

Koronapandemia näkyy ennakkosuosikkien listassa Nobelin rauhanpalkinnon saajiksi, vaikka ehdokkaat on nimitetty jo alkuvuodesta ennen pandemian puhkeamista. Tänä vuonna kiinnitettäneen kuitenkin erityistä huomiota siihen, millaisen viestin voittajavalinta antaa maailmanlaajuisen kriisin keskellä.
Ilmastoaktivisti Greta Thunberg olisi voittaessaan saman ikäinen kuin Malala Yousafzai, maailman nuorin Nobel-palkittu. Thunberg on 17-vuotias. Thunbergin Nobel-ehdokkuus on varmistettu, toisin kuin monen muun ennakkosuosikin. Kuva: HAYOUNG JEON
Ilmastoaktivisti Greta Thunberg olisi voittaessaan saman ikäinen kuin Malala Yousafzai, maailman nuorin Nobel-palkittu. Thunberg on 17-vuotias. Thunbergin Nobel-ehdokkuus on varmistettu, toisin kuin monen muun ennakkosuosikin. Kuva: HAYOUNG JEON

Nobelin rauhanpalkinto jaetaan perjantaina Oslossa.

Voittajan valitseva Norjan Nobel-komitea on perinteiseen tapaan pitänyt ehdokkaat salassa. Se julkaisee ainoastaan ehdokkaiden lukumäärän, joka on tänä vuonna 318.

Tiedossa olevia ehdokkaita ovat ilmastoaktivisti Greta Thunberg ja Fridays for Future -liike, NATO, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Julian Assange, Edward Snowden ja Chelsea Manning, ”Hongkongin kansalaiset” sekä vangittu saudiarabialainen aktivisti Loujain al-Hathloul, uutistoimisto Reuters kirjoittaa.

Tänä vuonna voittajan julistamista odotetaan keskellä pandemiaa.

Nobel-komitea kiinnittäneekin erityistä huomiota siihen, millaisen viestin valinta antaa poikkeuksellisessa kriisissä kipuilevalle maailmalle, Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin johtaja Dan Smith arvioi viime viikolla uutiskanava CNN:lle.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Uusi-Seelanti on pitänyt pääministeri Jacinda Ardenin johdolla koronatartunnat ja -kuolemat kurissa. Kuva: epa08716582
Uusi-Seelanti on pitänyt pääministeri Jacinda Ardenin johdolla koronatartunnat ja -kuolemat kurissa. Kuva: epa08716582

Ennakkosuosikkeina WHO ja Greta Thunberg

Vedonlyöntitoimistojen ehdokaskärkeä vetävät maailman terveysjärjestö WHO, Greta Thunberg ja Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern.

Ei ole yllättävää, että ennakkosuosikkien kärjessä keikkuu Maailman terveysjärjestö WHO sekä sen johtaja Tedros Ghebreyesus. Järjestö on käytännössä antanut suuntaviivat sille, kuinka globaalia terveyskriisiä hoidetaan.

WHO:n valinta on kuitenkin epätodennäköinen, sillä ehdokkaat on nimitetty jo alkuvuodesta ennen pandemian puhkeamista. Lisäksi Oslon rauhantutkimuksen instituutin (PRIO) johtaja Henrik Urdal kommentoi viime viikolla CNN:lle olevansa skeptinen WHO:n valinnan suhteen. Urdalin mukaan vielä jää nähtäväksi, kuinka järjestön lopulta arvioidaan suoriutuneen pandemian hoitamisesta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ei ole yllättävää, että ennakkosuosikkien kärjessä keikkuu Maailman terveysjärjestö WHO sekä sen johtaja Kuva: FABRICE COFFRINI
Ei ole yllättävää, että ennakkosuosikkien kärjessä keikkuu Maailman terveysjärjestö WHO sekä sen johtaja Kuva: FABRICE COFFRINI

Ruotsalainen Thunberg on ehdolla jo toistamiseen. Asle Sveen, ruotsalainen kirjailija ja Nobel-asiantuntija, kommentoi syyskuussa Reutersille, ettei kukaan yksittäinen henkilö ole tehnyt enemmän sen eteen, että saisi maailman keskittymään ilmastonmuutokseen.

Vaikka Thunbergin valinnassa vaakakupissa painaa se, kuinka ilmastotekojen katsotaan linkittyvän maailmanrauhaan, palkinto on myönnetty ympäristönsuojelijoille aiemminkin. Kenialainen Wangari Maathai sai palkinnon vuonna 2004 kampanjastaan, jonka tarkoituksena oli istuttaa 30 miljoonaa puuta Afrikkaan. Al Gore ja hallitustenvälinen ilmastopaneeli saivat palkinnon vuonna 2007.

Ardern on erottunut edukseen menestyksekkäällä pandemianhoidolla sekä reagoinnillaan Christchurchin terrori-iskuun. Ardern ei toisaalta ole pelannut merkittävää roolia kansainvälisessä politiikassa ja esimerkiksi konfliktien ratkaisemisessa.

Kärkisijoilta löytyvät myös muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Black Lives Matter -liike.

Vedonlyöntilistojen nimet ovat valistuneita arvauksia. Esimerkiksi Trump on varmuudella nimitetty ehdokkaaksi vuoden 2021 Nobel-palkinnon saajaksi, mutta sitä ei tiedetä, onko hän todellisella ehdokaslistalla myös tänä vuonna.

Voittaja voi tulla parrasvalojen ulkopuolelta

Nobel-komitea kiinnittää usein huomiota ihmisiin ja järjestöihin, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä rauhan eteen, eivätkä nämä välttämättä ole kansainvälisen julkisuuden valokeilassa paistattelevia tahoja, uutiskanava CNN kirjoittaa.

PRIOn johtajat julkaisevat vuosittain listan viidestä kärkiehdokkaasta. Nykyisen johtaja Henrik Urdalin lista on osunut oikeaan viimeiset kaksi vuotta.

Tänä vuonna listan kärjessä on Journalisteja suojeleva komitea. Urdal kommentoi viime lauantaina CNN:lle olettavansa, että tänä vuonna tunnustetaan lehdistön vapauden tärkeys luotettavan tiedon tarjoajana maailman konflikteista.

Urdalin listalta löytyvät myös Alaa Salah ja Forces of Freedom and Change -liike (FFC). Urdal nostaa Salahin ja FFC:n listalle Sudanin kansalaisyhteiskunnan edistämisestä vuoden 2019 vallankumouksen jälkeen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin korruption ja vallan väärinkäytösten vastainen toiminta tunnettiin jo ennen kuin tämä myrkytettiin ja nousi lehtien otsikoihin elokuussa. Navalnyi on Oslon rauhantutkimusinstituutin mukaan yksi potentiaalinen voittajaehdokas. Kuva: epa08667732
Venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin korruption ja vallan väärinkäytösten vastainen toiminta tunnettiin jo ennen kuin tämä myrkytettiin ja nousi lehtien otsikoihin elokuussa. Navalnyi on Oslon rauhantutkimusinstituutin mukaan yksi potentiaalinen voittajaehdokas. Kuva: epa08667732

Venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi korruptionvastaisen säätiönsä kanssa on listalla työstä, jota tämä tekee paljastaakseen korkeiden virkamiesten väärinkäytöksiä. Urdalin mukaan säätiö toimii myös alustana oppositiotoiminnalle. Perustelujen mukaan säätiö on tärkeä standardeja asettava toimija paitsi hallinnon luotettavuuden, myös rauhanomaisen vallan vaihtumisen näkökulmasta.

Demokratian puolesta tehdystä työstä listalle ovat päässeet myös Kiinan uiguurivähemmistön sortoa esiintuonut Ilham Tohti ja Hongkongin vuoden 2014 ”sateenvarjovallankumouksen” johtaja Nathan Law Kwun-chung.

Nuorisoaktivisteista Urbal nostaa esiin libyalaisen Hajer Sariefin demokratiaa edistävästä kansalaisyhteiskuntatyöstä sekä somalialaisen Ilwad Elmanin ihmisoikeuksien ajamisesta.

Nobelin rauhanpalkinto

Nobelin rauhanpalkinnon jakaa Norjan Nobel-komitea. Voittaja saa noin miljoona euroa.

Ehdokkaaksi voi nimittää kenet tahansa. Ehdokkaita saavat nimittää vain muun muassa hallitusten ja parlamenttien jäsenet, valtionjohtajat, eri alojen professorit ja entiset Nobel-voittajat.

Ehdokkaat tulee nimittää viimeistään 31. tammikuuta. Tämän jälkeen Nobel-komitean jäsenet nimeävät vielä omat ehdokkaansa ensimmäisessä tapaamisessaan helmikuussa.

Ehdokkaat pidetään salassa 50 vuoden ajan, mutta ehdokkuuden nimittävät tahot voivat itse ilmoittaa valintansa.

Ainoa asia, jonka Norjan Nobel-komitea paljastaa, on ehdokkaiden lukumäärä. Tänä vuonna ehdokkaita on 318, joista 211 on yksittäisiä henkilöitä ja 107 organisaatioita.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat

Näkoislehti

25.10.2020

Fingerpori

comic