Uutiset

Nopeat junayhteydet etenevät yhtä joutuisasti kuin veturi Suomen talvessa

Nopeiden junayhteyksien rakentamisesta päättäminen näyttää olevan yhtä sujuvaa kuin junien liikennöinti Suomessa talvella. Matkanteko katkeaa odottamatta ja perille tullaan aikataulusta myöhässä, kirjoittaa Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell.
Kuva: Joel Maisalmi
Kuva: Joel Maisalmi

Suomeen tarvitaan nykyistä nopeampia junayhteyksiä eri puolilta maata pääkaupunkiseudun suuntaan ja takaisin. Ihmiset ja tavarat on saatava liikkumaan nopeammin ja joustavammin. Tästä ollaan yhtä mieltä, mutta vähemmän yhteisymmärrystä on siitä, milloin ja millä rahalla nopeita yhteyksiä rakennetaan ja mikä rataväli priorisoidaan listan kärkeen.

Kesäkuussa nimitettyä liikenneministeriä Sanna Marinia (sd.) ei voi syyttää ainakaan liiallisen toiveikkuuden levittämisestä. Marinin mielestä nopeisiin ratahankkeisiin on suhtauduttu liian optimisesti (HS 20.7.).

Marinin mukaan nopeiden yhteyksien rakentaminen ei ole realistista lähivuosina, sillä kyse on rahasta. Kaikkiin esillä olleisiin hankkeisiin (yhteydet Helsingistä Turkuun ja Tampereelle sekä itärata) ei riitä budjettirahaa.

Mikä neuvoksi? Edellinen hallitus kaavaili ratkaisuksi hankeyhtiöitä. Ne ovat mahdollisia myös nykyisen hallitusohjelman mukaan, jos hankeyhtiöissä enemmistöomistus on julkinen. Lisäksi valtion on omistettava keskeinen infra.

Nopeita junayhteyksiä haikaillaan eri puolella Suomea. Liikenneministeri Sanna Marinin mukaan kyse on rahan, ei tahdon puutteesta. Kuva: Satumaari Ventelä
Nopeita junayhteyksiä haikaillaan eri puolella Suomea. Liikenneministeri Sanna Marinin mukaan kyse on rahan, ei tahdon puutteesta. Kuva: Satumaari Ventelä

Nopeita yhteyksiä odotellessa tekemistä olisi nykyisessäkin verkossa. Yksistään matkantekoa hidastavia tilapäisiä nopeusrajoituksia on yli sata eri rataosuuksilla (LM 26.7.). VR:n laskelmien mukaan nopeusrajoitusten poistaminen maksaisi noin 200 miljoonaa euroa.

Päätösten viipymistä nopeista yhteyksistä on perusteltu sillä, että isot hankkeet vaativat perusteellisen suunnittelun. Pelkällä suunnittelullakin alkaa olla kiire, jos hankkeille halutaan, ja miksi ei haluttaisi, EU-tukea. EU:n uusi rahoituskausi aukeaa vuonna 2021, johon mennessä anomukset pitäisi saada vetämään.

Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Ei ole niin kauan kuin päätökset itse rakentamisesta puuttuvat.

 

Vatulointia seuratessaan työmatkailijat toivovat, että edes nykyiset vuorot kulkisivat ajallaan. Väyläviraston mukaan henkilökaukoliikenteen täsmällisyys on tänä vuonna vaihdellut tammikuun 58,4 prosentin ja toukokuun 85,0 prosentin välillä. Kesäkuussakin aikataulut pitivät siedettävällä 83,6 prosentin varmuudella, kun pakkanen ei kiusannut eikä lunta satanut. Radanpidosta aiheutuneiden myöhästymisten osuus kaikista myöhästymisistä kaukoliikenteessä on ollut tänä vuonna enimmillään lähes puolet (46,3 %). Kaukoliikenteen junan katsotaan olevan täsmällinen, jos se on enintään 5 minuuttia myöhässä.

Viivästyksiä tulee väistämättä välillä ja raiteilla myöhästymiset tuppaavat kertautumaan. Seuraukset olisivat turvallisuuden kannalta karmeat, jos junat ajaisivat aikataulujaan kiinni toisistaan välittämättä.

Matkustajaa selitykset eivät kuitenkaan lohduta. Jos luvattu aikataulu pettää liian monta kertaa, palaveriputkessa minuuttiaikataululla rimpuilevat työmatkalaiset alkavat miettiä muita vaihtoehtoja.

 

jussi.orell@lannenmedia.fi

Uusimmat