Uutiset

Nordean pääekonomisti lyttää Sipilän koulutussäästöt mutta antaa kuitenkin hallitukselle arvosanaksi 9

Aki Kangasharju haluaisi ekonomistien tunnustavan väriä. Suomessa vain osa ekonomisteista on julkisesti kertonut talousajattelunsa ideologisesta taustasta. Aki Kangasharjun mielestä sellainen on jokaisella.
Aki Kangasharju sanoo, että hän voi Nordean pääekonomistina antaa talouspolitiikasta suosituksia, jotka eivät pankin bisneksen kannalta ole suotuisia.

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju sanoo, että ekonomistien pitäisi tunnustaa väriä. Taloustieteilijöiden poliitikoille antamiin suosituksiin sisältyy nimittäin aina myös omia arvioita.

– Jotkut pitävät itseään henkeen ja vereen asti tiedemiehinä, mutta silti heilläkin on tietty katsantokanta taustalla. Olisi terveellistä, että kaikki taloustieteilijät tutkisivat itseään tässä suhteessa tarkemmin ja myös löytäisivät sen ideologian, joka puskee läpi, Kangasharju sanoo.

Erityisesti kriisiaikoina talouspolitiikan isojen linjanvetojen yhteydessä ekonomisteilta tulee ideologian ohjaamia suosituksia: elvytetäänkö ottamalla lisää velkaa, sopeutetaanko julkisen talouden menoja alentuneen verokertymän vuoksi ja mitä verotukselle kriisin aikana ylipäätään tehdään.

– Kun taloustiede ei pysty kaikkiin asioihin vastaamaan, peliin tulevat ideologiat. Silti ekonomistien mallit ovat aina parempia kuin niiden, joilla ei ole mallia lainkaan, sanoo Kangasharju.

Hallitus on ahdistettuna kuin nyrkkeilykehässä

Nykyisestä Juha Sipilän johtamasta hallituksesta Kangasharjulla on hieman kaksijakoinen arvio. Kirjassaan hän lyttää hallituksen tekemät koulutuksen ja tuotekehityksen määrärahaleikkaukset.

– Mistään taloustieteen oppisuunnasta ei löydy tukea tälle politiikalle, Kangasharju kirjoittaa.

Haastattelussa hän sanoo, ettei se ole koko kuva onnistumisesta. Hallitus joutuu toimimaan ikään kuin nyrkkeilykehässä, jossa sitä yhdestä nurkasta rajaa EU-lainsäädäntö, toisessa nurkassa painostavat lobbarit, kolmannessa uudistuksia jarruttavat perustuslakiasiantuntijat ja vielä neljännessä nurkassakin metelöivät populistit.

– Ei siinä paljon liikkumavaraa ole. Siihen suhteutettuna hallituksen aikaansaannokset ovat yhdeksän luokkaa, sanoo Kangasharju.

Yksi hallitus ei kuitenkaan kesää tee, vaikka saisikin kiitettävän arvosanan. Kangasharjun mielestä tulokset testataan vasta nyt kun maailmantalouden kasvu on taittunut.

– Vuonna 2020 nähdään, saatiinko kiky-sopimuksella aikaan riittävästi kilpailukykyä. Pelko on, että vajaaksi uhkaa jäädä. Pitäisi saada useita perättäisiä nykyisen hallituksen kaltaisia hallituksia, sanoo Kangasharju.

Pankki ei ohjaile ekonomistin mielipiteitä

Torstaina julkistettiin Aki Kangasharjun kirjoittama, Docendon kustantama kirja: Käänne – Suomen lamaantuminen ja uusi nousu. Se on helppolukuinen ja osittain kronologisesti etenevä kuvaus, miten Suomi ajautui vuonna 2008 alkaneeseen taloudelliseen taantumaan ja millaisten talouspoliittisten ratkaisujen kautta tultiin nyt hiipumassa olevaan nousukauteen.

Kangasharju tosin kutsuu 10 vuoden jaksoa lamaantumaksi, koska se oli syvempi kuin taantuma mutta ei yltänyt Suomen 1990-luvun tai maailmantalouden 1930-luvun laman veroiseksi.

Hän itse ei peittele sitä, että edustaa poliittisen oikeiston kannattamia työmarkkina- ja talouspoliittisia linjauksia.

Kirjassa kerrotaan tapahtuma, jossa asia tuli konkreettisesti tunnustetuksi. Pääministeri Alexander Stubb kutsui Kangasharjua vuoden 2015 vaaleihin liittyneessä tv-väittelyssä “ekonomistiksi oikealla”, vaikka sillä hetkellä kyse oli siitä, ettei Stubb muistanut Kangasharjun nimeä. Kangasharju vain sattui istumaan Stubbin oikealla puolella.

Ideologian lisäksi Kangasharjulla on myös toinen sidonnaisuus. Voiko Nordean pääekonomisti antaa pankin bisneksen kannalta epäedullisia suosituksia?

– Nordeassa ekonomistit toimivat itsenäisesti. Se tuottaa jännitteitä talon sisälläkin, mutta pankin kannalta tärkeää on riippumaton toiminta, vastaa Kangasharju.

Kyykyttäjän leima jäi kaivelemaan

Aki Kangasharjua on jäänyt kaivertamaan köyhien kyykyttäjän leima, jonka hän sai Helsingin Sanomien verkkojutussa HSTV:ssa käydyn väittelyn jälkeen. Kyse oli Kangasharjun ja professori Juho Saaren keskustelun yksittäisestä asiasta, onko köyhäinapu rahamuodossa hyödyllistä autettaville.

Kangasharju kertoo kirjassaan oikoneensa verkkojutun väitettä, jossa todettiin, ettei hän haluaisi antaa rahaa köyhille, koska ne eivät osaa käyttää sitä.

Rahan ja onnen yhteydestä Kangasharjulla on kuitenkin selkeä käsitys. Hän ei usko taloustieteessä tunnettuun Easterlinin paradoksiin, jonka mukaan lisäraha ei tuo lisää onnellisuutta tietyn rajan jälkeen.

– Paremman elämän eteen kannattaa aina tehdä töitä, ja materiaalinen eteenpäin pyrkiminen näkyy myös henkisellä puolella, Kangasharju kirjoittaa.

Työmarkkinajoustoista suurimmat hyödyt

Kirjassaan hän antaa suosituksia siitä, mitä pitäisi tehdä, ettei Suomesta tulisi toivoton tapaus. Uudistuslistalla ovat työmarkkinoiden joustot, yritystukien uudistaminen ja kaupungistumisen edistäminen.

Parhaat tulokset saataisiin työmarkkinoilla matalapalkkatyötä ja joustoja lisäämällä sekä uudistamalla perusteellisesti sosiaaliturva kannustinloukuista eroon pääsemiseksi.

– Työmarkkinoilla syntyy kaksi kolmannesta bruttokansantuotteesta. Jos siellä saataisiin uudistuksia aikaan, myös vaikuttavuus olisi suurinta, hän sanoo.

Kangasharju myöntää, että samojen asioiden kanssa on painiskellut useampikin hallitus. Valmista ei ole tullut.

Näkyvä ekonomisti

Taloustieteen tohtori Aki Kangasharju on tehnyt tohtorinväitöksen jälkeisen uransa ensin eri tutkimuslaitoksissa. Pisimpään vuodesta 2001 alkaen hän oli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja, tutkimusprofessori ja tutkimusjohtaja.

Nordeaan Kangasharju tuli alkuvuodesta 2012, jolloin eurokriisi oli pahimmillaan.

Hänen johdolla pankin linja suhteessa julkisuuteen muuttui niin, että pidättyväinen talouspolitiikan viritysten arviointi muuttui tarvittaessa kovaksi kritiikiksi.

Syksyllä 2015 Nordean viestintäosastolla laskettiin, että Kangasharju esiintyi joka toisessa median makrotalousaiheisista uutisista.

Uusimmat