Uutiset

Norja on edelläkävijä sähköautoissa ja Tanska tuulivoimassa – Pohjoismaiden ilmastoministerit kokoontuvat Helsinkiin pohtimaan ilmastoyhteistyön tiivistämistä

Suomi oli aiemmin Ruotsia ja Tanskaa varovaisempi ilmastolinjauksissa EU:ssa. Nyt ilmapiiri Suomessakin on muuttunut. Kahdeksan puolueen marraskuinen linjaus oli, että Suomi lähtee ajamaan korkeampia tavoitteita EU:lle.
Norja on pitkällä sähköautojen edistämisessä. Norja on päättänyt luopua polttomoottoriautojen myynnistä 2025 mennessä, Ruotsi ja Tanska 2030 mennessä. Kuva: Satumaari Ventelä

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ovat kutsuneet Pohjoismaiden pääministerit ja ilmastoasioista vastaavat ministerit Helsinkiin perjantaiksi. Ministerit keskustelevat, miten ilmastoyhteistyötä voidaan lisätä ja miten pohjoismaisia ympäristöratkaisuja voidaan markkinoida laajemmallekin.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntijan Kaisa Kososen mielestä yhteistyö on järkevää.

– On hyvä, jos hyvinvoivat maat näyttävät, että pystymme pitämään korkean elintason ja työpaikat samalla kun nopeasti ja kestävästi ajamme päästöt alas.

Pohjoismailla on yhteinen sähkömarkkina ja ne ovat koordinoineet linjaansa kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Pohjoismaissa on tehty paljon, mutta yhä ollaan kaukana Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista.

Kososen mukaan Pohjoismaat voisivat esimerkiksi tehostaa päästökauppaa. EU-tasolla päästökaupan kehittäminen on ollut hidasta.

Suomi on aiemmin poikennut EU:ssa muista Pohjoismaista varovaisemmalla linjallaan.

– Nyt ilmapiiri Suomessa on muuttunut. Kahdeksan puolueen marraskuinen linjaus oli, että Suomi lähtee ajamaan korkeampia tavoitteita EU:lle.

Perussuomalaiset eivät lähteneet linjaukseen mukaan.

– Toki on merkitystä, mitkä puolueet hallituksessa ensi kaudella istuvat. Luotan, että kansalaisyhteiskunta ja edelläkävijäyritykset luovat painetta, että viivyttelyllä ei voiteta mitään.

Ruotsi, Norja ja Tanska luopuvat polttomoottoriautojen myynnistä

– Norjassa sähköautojen edistämisessä ollaan jo pitkällä. Sähköistäminen on mahdollista tehdä päästöttömästi, koska Norjan sähkösektori on jo nyt vesivoiman ansiosta lähes päästötön.

Samalla Norjan talous nojaa yhä vahvasti öljyn ja kaasun myyntiin ja keskustelu koko talouden perustan modernisoimisesta on käynnistynyt hitaasti.

Myös Ruotsissa sähköntuotanto on jo varsin päästötöntä, koska se perustuu ydin-, tuuli- ja vesivoimaan.

Ruotsissa ja Tanskassa on päätetty, että polttomoottoriautojen myynti kiellettäisiin kokonaan 2030 mennessä, Norjassa jo 2025 mennessä. Suomessa tällaista tavoitetta ei ole.

Aurinkoenergia on tullut uutena kaikissa Pohjoismaissa. Tanskaon ollut maailman edelläkävijä tuulivoimatuotannossa ja Islannilla on erikoisuutena ympäristöystävällinen geoterminen eli maansisäinen energia.

Suomessa ei voi enää lisätä bioenergiaa

Suomen kipupisteetovat muun muassa turve, liikenne ja vahva nojaaminen biomassaan. Nyt Kososen mukaan turpeesta luopumisesta keskustellaan ensimmäistä kertaa vakavasti.

Kivihiilen alasajo 2029 mennessä on menossa eduskuntaan.

– Jos kivihiili vain korvautuu biomassalla tai kaukaa tuotavilla pelleteillä, eihän se hyvä ole.

. On pitkään ajateltu, että biomassa on kestävä tapa tuottaa energiaa etenkin sekä lämpöä että sähköä tuottavissa laitoksissa.

– Nykytiedon valossa ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisenkin takia on ymmärretty, että bioenergian lisäämisellä on rajansa. Hakkuutaso on ollut kuuma kysymys.

Ilmastopolitiikka

Kunkin maan kansallinen ilmastopolitiikka pohjautuu kansainväliseen ja EU:ssa tehtävään ilmastopolitiikkaan.

Suomen ilmastolaki astui voimaan kesäkuussa 2015. Siihen on kirjattu kansallinen pitkän aikavälin kasvihuonekaasujen päästövähennys.

Kahdeksan eduskuntapuoluetta (perussuomalaiset ei mukana) sopivat marraskuussa, että Suomen ilmastolain mukaista päästövähennysvelvoitetta tiukennetaan.

Puolueiden linjauksen mukaan 2040-luvulla Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat selvästi negatiiviset eli nielujen avulla ilmakehästä poistetaan enemmän kasvihuonekaasuja, mitä tuotetaan.

Sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä.

Kiertotaloutta ja kestävää kulutusta ja tuotantoa edistetään kehittämällä tuotteiden elinkaaren aikaista ilmastojalanjälkilaskentaa ja -merkintää.

Vähäpäästöistä ja päästötöntä liikennettä edistetään.

Uusimmat