Uutiset

Norjassa jo useita naiskenraaleja – sukupuolineutraali asevelvollisuus kukoistaa vuonomaassa.

Tuvat yhteisiä, ylipainoiset eivät pääse palvelukseen. Suomessa halutaan kutsunnat koko ikäluokalle.
Kukaan poliittisten puolueiden edustajista ei kiistänyt yleisen asevelvollisuuden tarpeellisuutta.Sinisten Simon Elon (vas) mukaan järjestelmä tuottaa riittävän määrän puolustusvoimien tarpeisiin. Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) lisäisi palvelusajan eläkekertymään. Vihreiden Krista Mikkonen (oik.) toteaa, että nykyjärjestelmässä on se huono puoli, että se tavoittaa vain puolet ikäluokasta. Hän kannattaa kutsuntoja koko ikäluokalle.

Kyllä, rouva kenraali.

Tätä tervehdystä kuullaan Norjassa jo varsin usein.

Naiset ovat voineet suorittaa asepalveluksen jo 70-luvulta lähtien vapaaehtoisena. Vuonna 2015 maassa siirryttiin sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia.

– Norjassa on useita naiskenraaleita. Maanpuolustuskorkeakoulua ja ilmavoimia johtaa nainen. Sukellusveneen päällikkönä ja YK:n alaisen rauhanturvaoperaation komentajana on ollut naiskenraali, everstiluutnantti Janne-Pekka Sarpoma kertoo.

Sarpoma palasi hiljattain Norjasta, jossa hän oli vuosia Suomen puolustusasiamiehenä.

Kaikki mukaan

Kutsunnat on maassa koko ikäluokalle. Ne toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on tietokonepohjainen ja siihen osallistuu koko noin 60 000 nuoren suuruinen ikäluokka.

– Toisessa vaiheessa kutsuntoihin kutsutaan vajaat 20 000 nuorta ja heistä valitetaan koulutettavat. Vuosittain koulutetaan 8 000 – 8 500 varusmiestä. Kaikista valittavista tehdään turvallisuusselvitys ja mahdolliset rikosrekisterit tarkistetaan.

Paino on este

Ylipainoisia ei armeijaan oteta. Sarpoma kertoo, että jos painoindeksi on yli 35, niin palvelukseen hakeutuminen tyssää siihen.

Sarpoman mukaan naisten osuus on kasvanut niin ripeästi, että joissakin joukko-osastoissa heidän osuutensa on jo yli 50 prosenttia.

– Viime vuonna koulutettiin 1 700 naista ja 7 400 miestä. Naisten osuus oli jo 23 prosenttia.

Ei yhtään häirintää

Norja on edelläkävijä myös sotilaiden majoituksessa.

– Käytössä ovat yhteistuvat. Elo niistä on sujunut hienosti. Korviimme ei ole kuulunut yhtäkään tapausta seksuaalisesta häirinnästä.

Norjan mallia on väläytelty Suomeenkin etenkin kutsuntojen järjestämisessä.

Aiemmin tänä vuonna ministeri Elisabeth Rehnin ajatushautomo esitteli oman mallinsa, jossa koko ikäluokka osallistuisi kutsuntoihin. Mukana mallissa on varautumispalvelus.

Idea on, että valinnan mahdollisuudet lisääntyisivät ja syrjäytyminen vähenisi. Malli on saanut osakseen niin kritiikkiä kuin hyväksyntää. Osa pelkää, että se rapauttaisi reservin muodostumisen. Mallin puolustajat ovat sitä mieltä, että näin ei käy. Päinvastoin, malli vahvistaisi asepalvelusta, kun mukana olisivat kaikkien motivoituneimmat sotilaat niin miehistä kuin naisista.

Yhtä mieltä oltiin

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n asevelvollisuusseminaarissa kuultiin myös poliitikkoja. Paneeliin osallistui edustaja kustakin puolueesta. Kovin suuria linjaeroja ei päässyt syntymään. Yleistä asevelvollisuutta ei kyseenalaistettu.

Sdp:n puolustuspoliittinen asiantuntija Eero Heinäluoma luonnehti Suomen puolustuksen kolmijalkaiseksi jakkaraksi.

– Jalat ovat yleinen asevelvollinen, koko maan puolustaminen ja liittoutumattomuus. Jos näistä jaloista yksi heiluu niin sitten heiluu koko systeemi.

Yleinen asevelvollisuus mainittiin kustannustehokkaaksi ja järjestelmäksi, jolla puolustusvoimat saa sitä mitä tarvitsee.

Eläkettä kerryttävä

Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru huomautti, että nykyjärjestelmän turvin saadaan käyttöön parhaat osaajat. Hän olisi valmis edistämään varusmiehen taloudellista turvaa. Palvelusaika pitäisi huomioida eläkekertymässä.

Keskustan Antti Kaikkonen korosti, että yleinen asevelvollisuus pitää yllä maanpuolustustahtoa.

Vihreiden Krista Mikkonen peräänkuulutti monen muun lailla sitä, että kutsunnat pitäisi ulottaa koko ikäluokkaan.

Perussuomalaisen Jani Mäkelän mukaan se ei ole realismia, että kaikki naisetkin osallistuisivat asepalvelukseen.

Yhtä mieltä oltiin siitä, että erilaisia kansalaispalvelun malleja ja koko ikäluokan kutsuntoja on kehitettävä. Näin iso muutos ei synny hetkessä, vaan siihen tarvitaan useampi vaalikausi.