Uutiset

Normipalkankorotus tekisi keskituloiselle vähän yli kolmekymppiä käteen kuukaudessa

Teknologiateollisuuden päänavauksena maanantaina sopimat palkankorotukset muodostavat todennäköisesti normilinjan muillekin aloille.

Kemianteollisuus sopi heti perään samantasoisista korotuksista. Se sisältää 1,6 prosentin palkankorotukset sekä ensi vuonna että sitä seuraavana vuonna.

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen arvioi, että 1,6 prosentin palkankorotukset ensi vuonna turvaavat ostovoiman, sillä inflaatio jäänee hieman pienemmäksi.

-Ostovoima ei ainakaan laske, vaan voi ihan pikkuisen jopa nousta. Suurta muutosta ei ole tulossa, Lehtinen sanoo.

Palkansaajan verotus pysyy ensi vuonna suunnilleen samana kuin nykyisin. Se ei käytännössä kiristy eikä kevene, elleivät kunnan tai seurakunnan veroprosentit tai omat henkilökohtaiset verovähennykset muutu.

Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola laski Lännen Median pyynnöstä, kuinka paljon enemmän palkansaajalle jää ensi vuonna verojen jälkeen käteen, jos hän saa vuoden alusta 1,6 prosentin palkankorotuksen.

Esimerkiksi 2 000 euroa kuukaudessa bruttona tänä vuonna ansaitsevan pienituloisen palkansaajan käteen jäävä palkka nousisi ensi vuonna 24 euroa kuukaudessa.

2 500 euroa kuukaudessa bruttona ansaitsevalla käteen jäisi ensi vuonna 30 euroa kuukaudessa nykyistä enemmän. Kolmen tonnin bruttopalkalla korotus toisi 33 euroa lisää käteen ja 3 500 euron bruttopalkalla 36 euroa.

4 000 euron bruttokuukausituloilla palkankorotus olisi verojen jälkeen 42 euroa kuukaudessa ja 6 000 euron bruttotuloilla 54 euroa.

Liukumat nostavat kokonaispottia

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto pitää 1,6 prosentin sopimuskorotuksen tuomaa ostovoiman nousua marginaalisena, sillä inflaatio voi olla 1,5 prosenttia.

Liukumat eli muut kuin sopimuskorotukset voivat kuitenkin tuoda laskennallisesti keskimäärin jopa prosentin korotukset sen päälle.

Kaikilla aloilla, kuten esimerkiksi palvelualojen myyjillä, liukumia ei Lehdon mukaan kuitenkaan käytännössä ole odotettavissa.

Teknologiateollisuudessa palkkoja korotetaan ensi vuoden alusta 1,1 prosentin yleiskorotuksella ja 0,5 prosentin yrityskohtaisella erällä.

Vuoden 2019 alussa yleiskorotus on 0,9 prosenttia ja yrityskohtainen erä 0,7 prosenttia. Työnantaja jakaa paikallisen erän liittojen sopiman ohjausmallin mukaan.

-Ruotsissa on noudatettu samaa näennäisesti paikallista mallia. Yrityskohtaisen erän jakamiseen voivat vaikuttaa luottamusmiehet, mutta aina se on jaettu tasaisesti reiluuden periaatteella, Lehto sanoo.

Työnantajamaksut alenevat

Kun arvioidaan sopimuskorotuksen vaikutusta vientiteollisuuden kilpailukykyyn, pitää ottaa huomioon liukumien lisäksi myös työnantajamaksujen muutokset. Ne laskevat ensi vuonna 0,65 prosenttiyksikköä ja seuraavana 0,4 prosenttiyksikköä.

Siten työvoimakustannusten nousuksi Suomessa jäisi runsaat 2 prosenttia vuodessa.

Se parantaa Suomen kilpailukykyä useimpiin kilpailijamaihin nähden.

-Melkein kaikissa kilpailijamaissa työvoimakustannukset tuntia kohti nousevat tätä enemmän, koska inflaatio on siellä selvästi nopeampaa. Puhumattakaan Baltian maista ja Puolasta, jossa työvoimakustannusten nousu on aika huimaa, Lehto sanoo.

Asiasanat

Uusimmat