Uutiset

Notre Damen palo herätti virkamiehet Suomessa – "Pitää kiinnittää erityistä huomiota kirkkojen turvallisuuteen korjaustöiden aikana"

Suomessa viimeksi tapahtuneet isot kirkkopalot ovat olleet tuhopolttoja – paloja ei ole syttynyt vaativissakaan korjaustöissä. Museoväki säikähti kunnolla vuosi sitten, kun Brasilian Kansallismuseo paloi. "Palo herätti hyvin paljon keskustelua siitä, että Suomessa on syytä panostaa enemmän arvokiinteistöjen paloturvallisuuteen."
Ylivieskan kirkko paloi maaliskuussa kolme vuotta sitten, pääsiäislauantaina. Kuva: Tomi Glad / Satakunnan Kansan arkisto
Ylivieskan kirkko paloi maaliskuussa kolme vuotta sitten, pääsiäislauantaina. Kuva: Tomi Glad / Satakunnan Kansan arkisto

Notre Damen katedraalin palo herätti Suomessa kirkon virkamiehiä. Kirkkohallituksen yliarkkitehti vt. Kristiina Koskiaho kertoo, että on olemassa kirkkojen, museoviraston ja finanssialan paloturvallisuusohjeistuksia, joita on noudatettu.

– Jatkossa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kirkkojen turvallisuuteen rakennus- ja korjaustöiden aikana – tosin kirkkopaloja ei ole Suomessa syttynyt vaativissakaan korjaustöissä, Koskiaho toteaa Lännen Medialle.

Tulipalo saattaa syttyä juuri rakennustöiden yhteydessä, siitä Notre Damen palo on esimerkki.

– Kirkkojen paloturvallisuus on kohtuullinen normaalitilanteessa ja yleisötilaisuudessa. Ongelmia voi syntyä rakennustilanteissa. Pitäisi kenties olla jatkossa tarkennettua valvontaa.

Suomessa viimeksi tapahtuneet isot kirkkopalot ovat olleet tuhopolttoja. Viimeksi paloi Kiihtelysvaaran kirkko Pohjois-Karjalassa viime syksynä. Ylivieskan kirkko tuhoutui tulipalossa pääsiäislauantaina maaliskuussa 2016. Porvoon kirkko paloi kesän kynnyksellä 2006. Tyrvään kirkko paloi syksyllä 1997.

Pelastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokki totesi tiistaina Twitterissä, että kirkoissa tapahtuu vuosittain keskimäärin seitsemän tulipaloa.

– Puolet kirkkopaloista johtuu ihmisen toiminnasta, puolet koneen tai laitteen viasta, neljäsosa on tahallaan sytytettyjä. Keskimäärin aiheutuu 100 000 euron omaisuusvahingot. Suomessa on 800 evankelis-luterilaista kirkkoa, Kokki kirjoittaa.

Kirkkojen kattoremontteja tehdään nyt paljon

Kristiina Koskiahon mukaan kirkoissa eri puolilla maata on menossa korjaustöitä, ja niitä on tulossa lisää, koska kirkkohallitukselta on haettu kohteisiin avustuksia.

– Erityisesti kattoremontteja on paljon, ja ne juuri ovat vaarallisia, niin kuin Notre Dame osoitti. Suomessa kuitenkin osataan tehdä remontteja hyvin ja niitä tekevät ammattilaiset.

Kirkon katolla on tietty elinikä riippuen siitä, onko kirkko sisämaassa tai vaikka meren rannalla tuulisessa paikassa. Koskiaho kertoo, että kattojen elinikä ei ole missään nimessä sataa vuotta, eikä yleensä 50:tä vuottakaan.

Kirkkojen paanukattoja joudutaan tervaamaan ja uusimaan, ja tavallisissa katoissa konesaumatut pellit eivät kestä ikuisuuksia. Tiilikatotkin kaipaavat uusimista. Kirkkojen katot ovat haasteellisia, koska ne ovat usein jyrkkiä ja arkkitehtuuriltaan haastavia.

– Ei voi tuudittautua siihen, että kun on kivestä tehty rakennus, niin se ei pala. Kyllä se palaa ja palo heikentää kivien, tiilien ja laastien lujuutta. Kivi heikkenee yhtä lailla palossa, kun se on noin raju, niin kuin Notre Damessa. Se palo oli voimakas ja kuuma, ja vaikka vaurioituneet seinät ovat vielä pystyssä, ne saattavat romahtaa, Koskiaho huomauttaa.

Useita kertoja Notre Damessa käynyt Koskiaho on järkyttynyt sen rajusta palosta. Hän muistuttaa, että katedraali on ollut nimenomaan pariisilaisille hengähdys- ja lepopaikka – paikka, jossa asiat on vaikkapa urkukonsertin yhteydessä “laitettu kohdilleen ja tärkeysjärjestykseen”.

– Se oli heille samanlainen paikka kuin suomalaisille sauna ja järvenranta. Siksi sen menetys on järkyttävää.

Museoväki säikähti Brasilian Kansallismuseon paloa

Suomen museoväki säikähti kunnolla vuosi sitten, kun Brasilian Kansallismuseo paloi. Museoviraston kiinteistöpäällikkö Erno Nolvi toteaa, että palo herätti hyvin paljon keskustelua siitä, että Suomessakin on syytä panostaa yhä enemmän arvokiinteistöjen paloturvallisuuteen.

– Nyt kun Suomen Kansallismuseon laajennusta suunnitellaan, on samalla mahdollista ratkaista, kuinka paloturvallisuutta myös nykyisen museorakennuksen puolella voidaan parantaa. Rakennusten muutos- ja korjaustöiden aikana on erityisen tärkeätä huomioida paloturvallisuus ja tulitöiden riittävän hyvä valvonta. Lisäksi vanhojen sähköjärjestelmien mahdolliset paloturvallisuusriskit tulee korjata.

Nolvi toteaa, että palotekniset ratkaisut ovat Museoviraston kohteissa erityyppisiä. Kokoelmatiloissa on palosuojauksena yleensä vesisprinklerit tai kaasusammutus. Maailmalla näkee samankaltaisissa tiloissa monenlaisia eri ratkaisuja.

– Varsinkin Museoviraston linnoihin ollaan koko ajan tekemässä lisäpanostuksia, eli on tunnistettu paloturvallisuuden ongelmakohtia. Myös linnojen poistumisteiden reitit, opastus ja alkusammutuskalustoratkaisut päivitetään. Parannuksia tehdään jatkuvasti muihinkin kohteisiin.

Suomen kirkot ovat varsin kattavasti vakuutettuja

Finanssiala ry:n turvallisuusjohtaja Risto Karhunen kertoo, että kirkkojen paloturvallisuusohjeet ja tuhopolttojen torjunta on otettu varsin hyvin yksi yhteen vakuutusyhtiöiden ehtoihin. Yhtiöiden edustajat ovat olleet mukana laatimassa ohjeita.

Muun muassa vakuutusyhtiöiden etujärjestönä toimiva Finanssiala ry (FA) on päivittänyt kirkkojen paloturvallisuusohjeita viime vuosina. Sillä on ohjeet myös rakennusten tuhopolttojen torjuntaan.

– On hirvittävän iso paloturvallisuusriski aina kun tehdään remonttia. Tulee vastaan tyhjiä paikkoja, koloja ja ullakkoja, joissa ei ole käyty sataan tai kahteensataan vuoteen. Voi vain kuvitella, millainen pölyräjähdys lähtee, kun kipinä osuu sellaiseen paikkaan.

Karhusen mukaan kirkot ovat Suomessa varsin kattavasti vakuutettuja.

– Mikään vakuutus ei silti korvaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita kokonaan, koska kohteilla on valtava tunnearvo.

Fingerpori

comic

Uusimmat