Uutiset

Nuoret kokevat kuntouttavaan psykoterapiaan hakeutumisen hankalaksi – Kela etsii uusia malleja tilanteen helpottamiseksi

Kela helpottaa kuntouttavaan psykoterapiaan hakeutumista. Kelan kuntoutusryhmän ohjauksesta vastaavan suunnittelijan Riikka Peltosen mukaan erityisesti nuoret ovat kokeneet kuntoutukseen hakemisen hyvin työläänä.

Vaivalloiseksi koetaan se, että asiakas joutuu itse etsimään sopivan terapeutin ja se, että hakemuksen käsittelyaika on niin pitkä. Keskimääräinen käsittelyaika Kelassa on 27 vuorokautta.

-Uudessa hakemisen mallissa terveydenhuolto toteaa hoidon- ja kuntoutustarpeen. Jos kuntoutuksen myöntämisedellytykset täyttyvät, terveydenhuolto tekee suorapäätössuosituksen, eikä asiakkaan tarvitse erikseen hakea kuntoutusta, Peltonen kertoo Lännen Medialle.

Kelassa kehitetään parhaillaan myös kuntoutuksen palveluntuottajien rekisteröintimenetelmiä. Rekisteri helpottaa terapeutin valintaa.

Vuonna 2016 kuntoutuspsykoterapiaa sai 31 409 henkilöä. Kuntoutujien määrä kasvoi useilla tuhansilla edellisvuosiin verrattuna. Yli kolmannes kaikista terapiaa saaneista on alle 30-vuotiaita.

Suurimmat syyt hakeutua terapiaan ovat mieliala- tai ahdistuneisuushäiriöt.

-Kaikki nuoret, jotka terapiaa tarvitsevat, eivät siihen hae. Olemme parhaillaan helpottamassa terapiaan hakeutumista, vahvistaa Kelan tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson.

Kela korvaa terapiaa, jos mielenterveydenhäiriö uhkaa henkilön työ- tai opiskelukykyä. Korvaaminen edellyttää vähintään kolmen kuukauden hoitoa.

Järjestämisvastuun siirto pelottaa

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Kelan järjestämän työ- ja opiskelukykyä ylläpitävän kuntoutuspsykoterapian järjestämisvastuu on siirtymässä maakunnille.

Tuulio-Henriksson harmittelee, että toimiva järjestelmä aiotaan siirtää pois Kelan vastuulta.

-Vielä tässä vaiheessa ei voi tietää, mitä muutos tarkoittaa asiakkaan kannalta. Mutta suuri huoli on, että mielenterveysongelmaiset jäävät toissijaiseen asemaan.

Myös kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) pelkää, mitä tuhansille terapiasta hyötyville tapahtuu, jos hallituksen suunnitelmat siirrosta toteutuvat.

Alanko-Kahiluoto on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Maakunnan rahat muutenkin tiukilla

Tuulio-Henriksson ei usko, että palvelua ollaan lakkauttamassa, mutta toiminta todennäköisesti muuttaa muotoaan. Hän on hieman epäileväinen palvelun rahoituksen suhteen.

Alanko-Kahiluodon mukaan maakunnan rahat tulevat olemaan tiukilla eikä terapian järjestämiseen todennäköisesti riitä rahaa. Hänen mukaansa yhteiskunta menettää rahaa, jos kuntoutusta ei järjestetä.

Yhden kuntoutujan vuosikustannus vastaa noin kahden viikon sairauspoissaolon kustannuksia työnantajalle ja Kelalle. 80 prosenttia kuntoutuksessa käyneistä on työkykyisiä terapian jälkeen.

-Jos Kelan kuntoutusmäärärahat jätetään maakunnan vastuulle ilman korvamerkintää, niin se tarkoittaa mielenterveyspalveluiden romuttamista ja medikalisoitumista, Alanko-Kahiluoto summaa.

Lisärahoitustarvetta tulossa

Kelan kuntoutuspsykoterapian rahoitusperusta on lakisääteistä.

Maakunnan järjestämisvastuulle siirtäminen tarkoittaisi sitä, että siirryttäisiin verorahoitukseen.

Perhe-ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan järjestämisvelvollisuuden siirto edellyttäisi korvaavan palvelu- ja asiakasmaksulainsäädännön valmistelua.

-Asiakas maksaisi kuntoutuspsykoterapiasta asiakasmaksun maakunnalle nykyisen palveluntuottajalle maksettavan omavastuuosuuden sijasta.

Asiakasmaksut eivät voisi olla yhtä suuria kuin nykyiset omavastuuosuudet.

Todennäköisesti siirto edellyttäisi lisärahoitusta valtiolta maakunnille.

-Lisärahoitustarve sekä se, miten asiakasmaksut vaikuttaisivat pienituloisten henkilöiden mahdollisuuksiin käyttää palveluja, pitää selvittää ja arvioida jatkovalmistelussa.

Asiasanat

Uusimmat