Uutiset

Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä ei SAK:n mukaan toimi – Järjestelmä on niin monimutkainen, että moni työtön jää byrokratialoukkuun

SAK julkaisi torstaiaamuna oman mallinsa työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistamiseksi.
SAK:n johtajan Saana Siekkisen mukaan aktiivimallin hyvä puoli on se, että on tajuttu palveluiden tarve. Kuva: Petteri Paalasmaa

SAK julkaisi torstaiaamuna työttömyysturvan ja työttömien palvelujen uuden mallin. SAK:n johtaja Saana Siekkinen toteaa, että uudistuksen perussanoma on luottamus.

– Ei voi sanoa, että nykyinen järjestelmä olisi huono. Se on vain monimutkainen ja vaikea ymmärtää. Työttömät eivät tiedä, miten toimia niin, etteivät menetä etuuksiaan, Siekkinen sanoo.

SAK:n malli kannustaa työntekoon. Siekkisen mukaan SAK:laisen työttömän keskimääräinen ansiopäiväraha on 1 236 euroa kuukaudessa. Vaikka jo se kannustaakin työntekoon, niin SAK:n mukaan työttömyysturvan tason on oltava niin hyvä, ettei työtön joudu turvautumaan pitkäaikaisesti toimeentulotukeen.

Lisäksi malli lisää palvelujen määrää ja laatua. Siekkisen mukaan työttömyysturvan ja työttömien palveluiden ongelmien paikkailu ei enää riitä. Työttömyysturvaa on uudistettava seuraavalla hallituskaudella kokonaisuudessaan eikä vain pieninä paloina.

– Samalla työttömien palveluihin on sijoitettava lisää voimavaroja niin, että voimme päästä lähemmäs Ruotsin ja Tanskan mallia, Siekkinen sanoo.

Ruotsissa ja Tanskassa työttömän palveluihin käytetään huomattavasti enemmän resursseja. Siekkisen mukaan Suomen pitäisi laittaa palveluihin useita satoja miljoonia euroja.

Byrokratiaa pitäisi purkaa

SAK:n malli myös purkaisi byrokratiaa. Siekkisen mukaan byrokratia tekee nykyisestä järjestelmästä työttömälle monimutkaisen. Kannustavassa työttömyysturvassa olisi vain kaksi työttömyysetuutta: ansio- ja perusturva.

Selkeyttä toisi myös omavastuupäivistä luopuminen.

– Se maksaisi valtiolle noin sata miljoonaa euroa.

Monimutkaisesta työttömyysturvajärjestelmästä voisi tehdä toimivamman lisäämällä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia.

– Päätöksiä pitäisi voida tehdä reaaliajassa, Siekkinen huomauttaa.

SAK kiinnittäisi huomiota myös karensseihin. Mallissa karenssit olisivat alussa lieviä, lähinnä varoituksia, ja myöhemmin karenssit kovenisivat, jos työtön laiminlyö velvollisuuksiaan.

Työtön voisi välttää karenssit korjaamalla laiminlyöntinsä tai olemalla esimerkiksi töissä, yrittäjänä, koulutuksessa tai muussa työllistymistä edistävässä palvelussa.

Nykyisin työtön voi menettää kuukauden tai kahden toimeentulon tahattoman laiminlyönnin takia.

Ikääntyvät eivät hurraa aktiivimallille

– Aktiivimalli on toinen esimerkki viime vuosien turhista muutoksista. Se lisää pelkoa ja monimutkaistaa työttömyysturvaa, Siekkinen sanoo.

Hän lisää, että aktiivimallista voisi kokonaan luopua. SAK:n kyselyn mukaan erityisesti ikääntyneiden työttömien palaute aktiivimallista on murskaava.

– Aktiivimallin hyvä puoli on se, että on tajuttu, että palveluja tarvitaan.

SAK parantaisi myös keikkatyöntekijän toimeentuloa. SAK haluaisi, että muun muassa työajan tarkastelusta luovuttaisiin työttömyysturvassa ja että palkkatyön ja yrittäjyyden välistä eroa selkeytettäisiin. Siekkisen mukaan monet keikkatyöntekijät joutuvat byrokratialoukkuun. Toimeentulon turvaaminen edellyttää lukemattomien selvitysten toimittamista eri tahoille.

– Lyhytaikaisen työn tekemisen pitäisi olla helpompaa.

Siekkinen lisää, että tulevaisuudessa etuuden kannalta kaikki olennaiset tiedot pitäisi saada automaattisesti vuoden alussa käyttöön tulleesta tulorekisteristä.

Uusimmat