Uutiset

Nyrkkeilijä katuu brexitin vastustamista - kamppailu brittien erosta käy yhä kiivaana

Pitkänhuiskea James Roach riisuu nyrkkeilyhanskansa. Päätä lyhyempi George Jorge jää matolle pitelemään kipeää olkapäätään. Sparrausstunti itälontoolaisella nyrkkeilysalilla on juuri päättynyt.

-Itse asiassa minä äänestin brexitiä vastaan, mutta sittemmin olen vaihtanut mielipidettäni, Roach tokaisee ja lisää, että puhuu mielellään politiikasta, vaikka ei siitä pidäkään.

-Imeydyin mukaan corbynismiin, jossa brexitin kannattaminen rinnastettiin kaikkeen pahaan, kuten rasismiin.

Salinomistaja Roach viittaa Britannian työväenpuolueen puheenjohtajaan Jeremy Corbyniin. Vuoden 2016 äänestyksessä työväenpuolue Labour kampanjoi EU:ssa pysymisen puolesta. Sittemmin Labour, kuten suuri osa brittipoliitikoista on ollut eksyksissä EU-eron suhteen.

Viime päivinä sekä lehdistössä että Labourin riveissä Corbyniä on vaadittu kovenevin äänenpainoin astumaan esiin ja kirkastamaan puolueensa linjaa.

Brexit näkyy brittilehdissä päivittäin. Hiljattain hallituksesta vuodettiin lehdistölle joukko talousennusteita, jotka varoittivat ns. kovan brexitin syöksevän bruttokansantuotteen osissa maata jopa yli kymmenen prosentin pudotukseen.

-Ennen äänestystä meitä peloteltiin taantumalla ja kaikella sellaisella. Ennusteissa sanottiin, että menetämme välittömästi puoli miljoonaa työpaikkaa. Mutta itse asiassa työpaikkoja on tällä hetkellä puoli miljoonaa enemmän. En luota ennusteisiin enää, Roach sanoo.

-Ehkä punta on tätä nykyä hieman heikompi ja asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet. Mutta minusta me pärjäämme kyllä, kun vain teemme töitä.

Roach kertoo, että hänen asiakaskunnastaan 70 prosenttia on Lontooseen muuttaneita ulkomaalaisia. Hänen yhtiökumppaninsa on Brasiliasta ja tyttöystävänsä Espanjasta.

-En usko, että brexit muuttaa heidän tilannettaan. Britannia ei voi kasvaa ilman maahanmuuttajia, joten tarvitsemme heitä jatkossakin.

Itsensä lattialta kerännyt Jorge on samaa mieltä. Hän on kotoisin Portugalista ja asunut Lontoossa seitsemän vuotta. Hän työskentelee ravintolan ovimiehenä ja säästää rahaa oman kuntosalin perustamiseen.

-Kun tulin maahan, elin sosiaaliturvan varassa ensimmäiset puoli vuotta. Mutta sen jälkeen olen tehnyt töitä enkä usko, että se muuttuu mihinkään brexitin jälkeen. Ehkä joudun anomaan viisumia, mutta enemmän olisin huolissani niistä, joilla ei ole töitä.

Vaikka äänestyksestä on kulunut yli puolitoista vuotta, kumpikaan puoli ei ole lopettanut kampanjointia. Aivan Lontoon keskustassa, 30-kerroksisessa tornitalossa pitää majaansa Brexit Central -niminen lobbausryhmittymä. Se tuottaa brexit-myönteisiä tutkimuksia ja vaikuttaa aivan naapurissa, Westminsterissä työskenteleviin poliitikkoihin.

Brexit Centralin perustajiin kuuluva Jonathan Isaby myhäilee tyytyväisenä kuullessaan, että unioniin jäämistä kannattanut äänestäjä tuntee nyt sympatiaa lähtemisen puolesta. Brexitin arvellaan olleen tyytymättömän työväenluokan protesti. Tornitalonsa aulassa Isaby katselee Thames-joen vastarannalle nousevia luksusasuntoja.

-Itse asiassa maahan syntyi laaja allianssi, jossa oli mukana niin perinteisiä Labourin kannattajia kuin konservatiivipuolueen nousevia kykyjä ja bisnesmaailman vaikuttajia, hän pohtii.

Isabylla on selkeä näkemys, mikä lopulta aiheutti Britannian lähdön.

-Muistan selvästi, miten 14- tai 15-vuotiaana koululaisena kävin luokassa kiihkeää väittelyä Maastrichtin sopimusta vastaan. Se oli sopimus, joka vei vaikutusvaltaa kansallisilta hallituksilta Brysseliin. Ja jokainen sen jälkeen tehty EU-sopimus on vienyt sitä lisää ilman, että Euroopan maiden kansalaisilta olisi kysytty mielipidettä.

Tällä hetkellä eroneuvottelujen kuumimpia kysymyksiä on, millaisen kauppasopimuksen Theresa Mayn konservatiivihallitus haluaa EU:n kanssa. EU pitää kiinni siitä, että jääminen sisämarkkinoille merkitsisi myös vapaan liikkuvuuden säilyttämistä. Toisen ääripään, kovan brexitin on pelätty johtavan kauppasotaan.

-En suostu käyttämään termiä kova brexit. Se on vastapuolen keksintö, koska kova mielletään negativiseksi adjektiiviksi. Minä puhun mieluummin puhtaasta erosta, Isaby ojentaa.

-Ja kyllä, eroaminen EU:sta tarkoittaa määritelmän mukaisesti eroamista myös sisämarkkinoilta. EU:lla on esimerkiksi Kanadan kanssa toimiva kauppasopimus, joka on poistanut tullit liki kaikilta tavaroilta. Miksei EU voisi tehdä samanlaista Britannian kanssa, Isaby kysyy.

Brexitin kannattajia yhdistää luottamus siihen, että Eurooppa ei tule toimeen ilman brittejä. Kaukana Isabyn edustamista politiikan kortteleista, mutta lähempänä Roachin nyrkkeilysalia tulevaisuudenusko henkilöityy kolmikymppiseen rakennusmieheen Ryan Eastmaniin.

Kello lähestyy puoltapäivää, mutta Eastman vasta heräilee asuntolaivastaan Thamesista irtautuvan kanavan rannalla. Hän kertoo asuvansa laivassa ympäri vuoden ja kiertävänsä eri puolilla saarivaltiota maata töiden perässä.

Hän sanoo, että jäsenyysäänestyksen tulosta pitää kunnioittaa, koska se oli demokratian voitto. Hänen mukaansa ero EU:sta tuskin muuttaa elämää Britanniassa kovinaan paljon. Hän uskoo, että tulevista kauppasuhteista päästään sopuun, vaikka molemmat osapuolet tahtovatkin uhitella.

-Ei EU tule asettamaan mitään kauppasanktioita Britannialle. Se tarkoittaisi, että he samalla vahingoittaisivat omien jäsenmaidensa talouksia, Eastman pohtii ja lähtee lampsimaan työmaalle.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat