Uutiset

Nyt tuli madonluvut seuraavalle hallitukselle: Julkista taloutta sopeutettava nopeasti kahdella miljardilla eurolla

Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro: Sote-uudistuksen säästöjen lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, joilla työllisyysaste saadaan 75 prosenttiin vuonna 2025.
Valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan virkamiespuheenvuoro on keskustelun avaus seuraavan vaalikauden aikana tehtäville linjauksille. Kuva: Silja Viitala

Julkista taloutta tulisi vahvistaa suorin sopeutustoimin yhteensä vähintään 2 miljardilla eurolla vuoteen 2023 mennessä, valtiovarainministeriön virkamiehet neuvovat seuraavaa hallitusta maanantaina julkistamassaan puheenvuorossa.

Se tarkoittaa etenkin menojen leikkauksia, koska verotusta on virkamiesten arvion mukaan mahdollista kiristää vain hyvin rajoitetusti.

Julkista taloutta nopeasti vahvistavat toimet ovat valtiovarainministeriön virkamiesten mukaan tärkeitä, jotta ehditään kerätä puskureita seuraavan taantuman varalle. Lisäksi väestön ikääntyminen kasvattaa automaattisesti vuosittain julkisia menoja, joten ilman nopeavaikutteisia toimia julkinen talous heikkenee.

Tulevalla vaalikaudella finanssipolitiikan lähtökohdaksi tulisi ottaa julkisen talouden 0,5 prosentin ylijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT:hen) vuonna 2023.

Valtiovarainministeriön virkamiehet kannustavat seuraavaa hallitusta myös jatkamaan rakenteellisten uudistusten toteuttamista. Niiden avulla tulisi tavoitella 2020-luvun loppuun mennessä julkisen talouden vahvistamista yhteensä noin 5 miljardilla eurolla.

Tähän tavoitteeseen voidaan päästä, jos ensinnäkin varmistetaan, että maakunta- ja sote-uudistus hillitsee kustannusten kasvua tavoitellut 3 miljardia euroa.

Sen lisäksi pitää päättää toimista, joiden avulla työllisyysaste voi nousta 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Kolmen prosenttiyksikön kasvu työllisyysasteessa edellyttäisi noin 100 000 työllisen lisäystä nykyisestä.

Kaikkien tavoitteiden myötä julkinen talous vahvistuisi yhteensä 7 miljardia euroa 2020-luvun loppuun mennessä verrattuna siihen, että mitään ei tehdä. Julkisen talouden velkasuhde laskisi nykyisestä 60 prosentista noin 55 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä ja noin 50 prosenttiin 2020-luvun loppuun mennessä.

Valtiovarainministeriö julkaisi maanantaina virkamiespuheenvuoron “Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta“, jossa käsitellään tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia. Ministeriö haluaa julkaisussaan arvioida tulevan vaalikauden näkymiä ja tuoda julkiseen keskusteluun ratkaisuvaihtoehtoja.

Taantumaan heikot eväät

Pitkään alijäämäisenä jatkunut julkinen talous on tasapainottumassa vahvan suhdannenousun ja toteutettujen sopeutustoimien ansiosta. Talouskasvu on kuitenkin hidastumassa eikä seuraavan taantumankaan mahdollisuutta tulevalla vaalikaudella voi sulkea pois.

Julkinen talous on huomattavasti heikommassa tilanteessa kohtaamaan seuraavan taantuman kuin ennen vuonna 2008 alkanutta finanssikriisiä. Valtiovarainministeriön virkamiehet arvioivatkin, että jo keskikokoinen taantuma ajaisi Suomen julkisen talouden alijäämän EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kolmen prosentin alijäämärajan yli.

Valtiovarainministeriön viime joulukuussa laaditun arvion mukaan julkisen talouden kestävyysvaje on lähes 4 prosenttia suhteessa BKT:hen eli 10 miljardia euroa vuoden 2023 tasossa. Laskelmassa ei ole huomioitu esimerkiksi maakunta- ja sote-uudistusta, jonka toteutuminen ei ole varmaa.

Alennetut alvit ylös?

Julkista taloutta voidaan vahvistaa nopeasti menoja leikkaamalla ja verotusta kiristämällä. Virkamiespuheenvuorossa kehotetaan kohdistamaan menoleikkaukset mahdollisuuksien mukaan niin, että ne eivät heikennä talouskasvun edellytyksiä.

Verotusta on virkamiesarvion mukaan mahdollista kiristää vain hyvin rajallisesti, jotta ei heikennetä talouskasvua ja työllisyyttä. Vähiten haitallista olisi kohdistaa veronkorotukset kuluttamisen ja kiinteistöjen verotukseen. Verotuloja voidaan lisätä myös karsimalla tehottomia verotukia.

Kulutusverojen kasvattaminen voitaisiin valtiovarainministeriön virkamiesten mukaan tehdä esimerkiksi korottamalla alennettuja arvonlisäverokantoja.

Työn verotuksessa kireän marginaaliverotuksen lieventäminen kannustaisi osaamisen hankkimiseen ja purkaisi kannustimia muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi. Lisäksi osinkoverotusta olisi uudistettava siihen liittyvien ongelmien korjaamiseksi.

Kestävyysvajeen vuoksi verotusta ei tule nettomääräisesti keventää, virkamiespuheenvuorossa neuvotaan.

Työllisyyttä voidaan kohentaa uudistamalla sosiaaliturvan, verotuksen ja palvelujärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta, joka vaikuttaa työnteon kannustimiin. Ikääntyneiden työllisyyttä olisi mahdollista edelleen nostaa tukemalla työelämässä pysymistä ja rajoittamalla varhaisen työelämästä poistumisen reittejä.

Uusimmat