Uutiset

OAJ pelkää kellokorttimallin tekevän päiväkodista lapsiparkin

Päivähoidon kellokorttimalli voi opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mielestä tehdä päiväkodista pahimmillaan lapsiparkin, jossa lapset ovat lähinnä säilytettävinä.

Pelkona on, että huoltajan taloudellinen tilanne voi saada nipistämään hoitoajasta. Lapsen viikkorytmistä voi tulla katkonainen, mikä taas vaikeuttaa vaikeuttaa säännöllisen ja suunnitelmallisen varhaiskasvatuksen toteuttamista.

Kellokorttimalli on ajankohtainen ensi viikolla voimaan tulevan uuden varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain myötä.

Jatkossa hoidosta maksetaan tuntiperusteisesti

Lakimuutos myllertää kaikki päivähoidon maksut, kun jatkossa hoidosta maksetaan tuntiperusteisesti lapsen siellä viettämän ajan mukaan. Muutoksia tulee etenkin perheille, joiden lapset ovat hoidossa osa-aikaisesti 20–35 tuntia viikossa.

Tuolloin kunta voi periä maksun, joka on suhteutettu varhaiskasvatusaikaan.

Vaikka laki mahdollistaisi korkeamman maksun perimisen, on moni kunta ottanut käyttöön väljemmät porrastukset. Tätä Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n erityisasiantuntija Auli Setälä pitää oikeana suuntauksena.

– Jos lapset ovat hoidossa kellokortilla, tulee siitä perheelle helposti yksi rasite ja kiireen aiheuttaja lisää, Setälä huomauttaa.

Samaan aikaan keskustelu varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta kiihtyy. OAJ:n selvityksen mukaan eduskuntapuolueet kannattavat maksutonta varhaiskasvatusta laajasti.

Hidasteena on raha – Kuntaliiton taannoisen arvion mukaan muutos lisäisi kuntien kustannuksia 300 miljoonalla eurolla.

OAJ:n mielestä kaikilla yli kolmevuotiailla tulisi olla oikeus maksuttomaan osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen.

“Tärkeintä on määrittää varhaiskasvatuksen laatu”

Avauksissa on puhuttu neljän tunnin päivittäisestä maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. OAJ kannattaa maksutonta varhaiskasvatusta, mutta tuntirajaa tärkeämpää on laatu.

– On tärkeä muistaa, että lapsen tosiasiallinen tarve varhaiskasvatukselle voi olla pidempi. Siksi samalla on huolehdittava, että lapsi saa aina tarpeidensa mukaista varhaiskasvatusta, eikä huoltajan taloudellinen tilanne estä sitä, Setälä sanoo.

Setälä pitää isona ongelmana sitä, että nykylaissa varhaiskasvatukseksi määritellään niin päiväkodissa, perhepäivähoidossa kuin muussa varhaiskasvatuksessa tapahtuva toiminta.

– Muu varhaiskasvatus voi olla esimerkiksi leikkikenttä- tai kerhotoimintaa. Niitä eivät koske päivähoidon säädökset tai laatuvaatimukset. Myöskään perhepäivähoidossa esimerkiksi kelpoisuuksista ei ole säädetty.

Setälän mukaan tavoitteena pitäisi olla, että kaikki lapset saisivat laadukasta, pedagogisesti suunniteltua ja johdettua varhaiskasvatusta.

– Ei riitä, että säädetään oikeus maksuttomaan 20 tunnin varhaiskasvatukseen. Tärkeintä on määrittää varhaiskasvatuksen laatu, Setälä painottaa.

 

Asiasanat

Uusimmat