Uutiset

Oikeudet: Naispareja ei saa syrjiä hedelmöityshoidoissa – Valta tehdä hoidollisia päätöksiä on annettu pienelle ryhmälle

Päätös, ettei naiselle myönnetty hedelmöityshoitoa, perustui viiden yliopistosairaalan johtajaylilääkäreiden päätökseen.
Johtajaylilääkäreiden muistion mukaan ei ole lääketieteellisesti perusteltua antaa hedelmöityshoitoja naispareille. Se osoittaa, että hoidon ulkopuolelle on haluttu jättää nimenomaisesti naisen kanssa parisuhteessa olevat naiset, jolloin menettelyä voidaan pitää myös yhdenvertaisuuslain mukaisena välittömänä syrjintänä. Kuva: Hanna Leppänen
Johtajaylilääkäreiden muistion mukaan ei ole lääketieteellisesti perusteltua antaa hedelmöityshoitoja naispareille. Se osoittaa, että hoidon ulkopuolelle on haluttu jättää nimenomaisesti naisen kanssa parisuhteessa olevat naiset, jolloin menettelyä voidaan pitää myös yhdenvertaisuuslain mukaisena välittömänä syrjintänä. Kuva: Hanna Leppänen

Itä-Suomen, Helsingin ja Hämeenlinnan hallinto-oikeudet ovat jo todenneet, että julkisen terveydenhuollon linjaus siitä, ketkä voivat saada hedelmöityshoitoja, on syrjivä. Linjaus koskee lahjoitetuilla sukusoluilla annettavaa hedelmöityshoitoa. Käytännössä se on tarkoittanut, etteivät naisparit ja itselliset naiset ole saaneet koeputkihedelmöityshoitoa julkisella puolella.

Helsingin Sanomat kertoi Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä perjantaina.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta teki vuonna 2016 päätöksen, jonka mukaan julkisen terveydenhuollon linjaus syrjii naispareja ja itsellisiä naisia. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) lähestyi kuntia jo vuonna 2015 kirjeellä, jossa ministeriö muistuttaa hedelmöityshoidon yhtenäisistä perusteista.

Helsingin ja Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Savon sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymien yliopistollisten sairaaloiden johtajaylilääkärit linjasivat vuonna 2015, ettei lahjoitettuja sukusoluja voida käyttää sairaanhoitopiirin terveydenhuollossa.

Hallinto-oikeuden asiakirjan mukaan johtajaylilääkäreiden kokousmuistiossa todetaan: “Julkisella puolella hoidetaan vain lääketieteellisistä syistä johtuvaa lapsettomuutta. Lääketieteellisesti ei ole perusteltua antaa hedelmöityshoitoja naispareille”.

Viiden lääkärin päätös

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä kertoo, että lautakunnan päätöksestä vuodelta 2016 valitettiin kaikkien viiden yliopistosairaalapaikkakuntien hallinto-oikeuksiin.

Lautakunnan päätös perustuu kuopiolaisen naisen tapaukseen. Hän ei saanut hedelmöityshoitoja julkisen terveydenhuollon puolella. Ja päätös, ettei hänelle myönnetty hoitoa, perustuu viiden yliopistosairaalan johtajaylilääkäreiden päätökseen.

– Nykyjärjestelmässä valta tehdä hoidollisia päätöksiä on annettu pienelle ryhmälle. Nämä viisi lääkäriä päättivät, ettei naispareille anneta hedelmöityshoitoja julkisella puolella, Pimiä sanoo.

Kolme hallinto-oikeutta on jo tehnyt päätöksensä asiasta. Päätökset eroavat hieman toisistaan.

Pimiä kertoo, että tähän mennessä kaikki hallinto-oikeudet ovat olleet sitä mieltä, että johtavien ylilääkäreiden ohje on ollut välitöntä syrjintää. Hallinto-oikeudet ovat olleet erimielisiä siitä, pitäisikö alueen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärille määrätä uhkasakko, jotta syrjintä ei jatkuisi.

Helsingin hallinto-oikeus katsoi, että lautakunta oli määrännyt uhkasakon virheellisesti ja Hämeenlinnan hallinto-oikeus alensi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärille asetettua uhkasakkoa.

Pimiä toteaa, että tapaus on kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen niin sisällöllisesti kuin prosessuaalisesti.

– Se on jo johtanut siihen, että hallinto-oikeudellista muutoksenhakua uudistetaan niin, että yksi hallinto-oikeus voisi käsitellä vastaavanlaisen tapauksen.

Pieni sairaala voi kirjoittaa lähetteen

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen toteaa, että ministeriön kanta on edelleen, ettei syrjivää perustetta saa olla.

– Syntyvyys on ollut viimeksi näin alhaisella tasolla 1700-luvulla. Jo siltäkin pohjalta hoitoa kannattaisi antaa, Keistinen sanoo.

Hän toteaa, että julkisin varoin tehtävät koeputkihedelmöityshoidot kannattaa keskittää yliopistosairaaloihin, joissa on osaamista ja tekniikkaa. Mutta se ei tarkoita, ettei lapsettomuushoitoja voisi antaa muissakin sairaaloissa.

– Pienestä sairaalastahan voi kirjoittaa lähetteen yliopistosairaalaan.

Keistisen mukaan yli puolet hedelmöityshoidoista tehdään julkisella puolella.

Hedelmöityshoitoa voidaan antaa, vaikka taustalla ei ole varsinainen hedelmättömyys. Esimerkiksi inseminaatiohoidot lahjasoluilla voivat olla perusteltuja, jos pariskunnalla tai yksilöllä ei ole omasta takaa kaikkia tarvittavia sukusoluja.

Keistinen painottaa, että vain lääketieteelliset syyt voivat olla este hedelmöityshoitojen antamiselle. Hän lisää, että lääketieteelliset syyt, esimerkiksi endometrioosi, voivat estää hedelmöityshoidot, koska niiden takia hoidon onnistumisprosentti laskee.

Julkisessa terveydenhuollossa naisen lapsettomuushoitojen ikäraja on noin 40 vuotta. Myös ikä voi laskea onnistumisprosenttia.

– Hoidosta ei periaatteessa saisi kieltäytyä naisen iänkään takia. Syrjivää perustetta ei saa olla.

Keistinen toteaa, että lääkäreiden kieltäytyminen naisparien hoidoista, johtuu usein resurssien vähyydestä. Hän lisää, että hedelmöityshoidoissa ei ole kyse sairauden hoidosta niin kuin ei ole synnytyksissäkään.

– Kyse on siitä, mihin voimavarat käytetään.

Hoidot alkamassa loppuvuodesta

Helsingin yliopistollinen sairaalan (Hus) gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Viveca Sedeström-Anttila kertoo, että Hus aloittaa hedelmöityshoidot luovutetuilla sukusoluilla tämän vuoden lopulla.

– Hoidon käynnistymistä on valmisteltu nyt vuoden ajan, joten toivoa hoitojen aloittamisesta alkaa jo olla.

Sederström-Anttilan mukaan kyse on valtakunnallisesta projektista. Kaikissa sairaaloissa on toimittu saman periaatteen mukaan.

– Johtajaylilääkärit ovat tehneet yhteisen linjauksen, jonka mukaan on toimittu. Siihen on nyt tulossa muutos.

Käytännöt vastoin säädöksiä

Sosiaali- ja terveysministeriö muistutti kuntia vuonna 2015 hedelmöityshoidon yhtenäisistä perusteista; ministeriön mukaan kuntien suositus ei vastannut palveluiden yhdenvertaista saatavuutta.

Myös Valvira on todennut, että osalla lapsettomuusklinikoista noudatettava käytäntö, jonka mukaan hoitoja annetaan vain avio- ja avopareille, on vastoin säädöksiä.

Yhtenäisten hoidon perusteiden mukaan hedelmöityshoitoa voidaan toteuttaa, vaikka taustalla ei ole varsinainen hedelmättömyys.

Esimerkiksi inseminaatiohoidot lahjasoluilla voivat olla perusteltuja, jos pariskunnalla tai yksilöllä ei ole omasta takaa kaikkia tarvittavia sukusoluja.

Vain lääketieteelliset syyt voivat olla este hedelmöityshoitojen antamiselle; hoidon antamisessa ei saa syrjiä esimerkiksi naispareja, yksittäisiä naisia tai hiv-positiivisia henkilöitä.

Fingerpori

comic