Uutiset

Oikeuskansleri suomii ministeriöitä EU-asioiden hitaasta viestinnästä ja pitää viivettä huomattavana

Kolme päätöstä koskevat Euroopan komission ehdotuksia, joista tulisi toimittaa viipymättä kirjelmät eduskunnalle. Huomautuksen saaneen valtiovarainimisteriön viive oli puolitoista vuotta, kun kirjelmän pitäisi normaalitapauksissa tulla muutamassa viikossa.
Oikeuskansleri huomauttaa, että valtioneuvoston on huolehdittava eduskunnan osallistumismahdollisuuksista EU-asioissa. Kuva: Emilia Kangasluoma/Lännen Media
Oikeuskansleri huomauttaa, että valtioneuvoston on huolehdittava eduskunnan osallistumismahdollisuuksista EU-asioissa. Kuva: Emilia Kangasluoma/Lännen Media

Valtioneuvosto on ainakin muutaman kerran lipsunut velvoitteesta, joka koskee eduskunnan tiedonsaantia EU-asioista.

Perustuslain mukaan eduskunnan käsiteltäväksi tulee lähettää muun muassa EU:ssa päätettävät lainsäädäntöehdotukset, jotka muutoin kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan.

Tämä tehdään valtioneuvoston niin sanotuilla U-kirjelmillä, joiden antamisesta päätetään valtioneuvoston yleisistunnossa. Kirjelmät pitäisi toimittaa eduskunnalle normaalitapauksessa muutamassa viikossa ehdotuksen antamisesta.

Pahimmillaan viive on kuitenkin ollut puolitoista vuotta. Asia selviää valtioneuvoston oikeuskansleri Tuomas Pöystin antamista päätöksistä.

Pöysti käsitteli omasta aloitteestaan kolme tapausta.

Huomautus valtiovarainministeriölle

Yli puolitoista vuotta kestänyt viive liittyi Euroopan petostentorjuntavirastoa koskeneeseen lainsäädäntöehdotukseen. Sitä koskenut U-kirjelmä lähetettiin valtiovarainministeriöstä vasta sen jälkeen, kun eduskunnan hallintovaliokunta oli kiinnittänyt asiaan huomiota.

Valtioneuvosto oli selvityksensä perusteella siinä käsityksessä, ettei kirjelmä ollut tarpeen.

Oikeuskansleri piti viivettä huomattavana ja valtiovarainministeriön menettelyä vakavana. Niinpä hän antoi asiasta huomautuksen.

Kevyempää tapaa perusteltiin kiireellä

Toisessa tapauksessa valtiovarainministeriö oli toimittanut EU:n lainsäädäntöehdotukset eduskunnalle niin sanotulla E-kirjeellä U-kirjelmän sijaan. Kolmannessa tapauksessa sisäministeriö toimitti ehdotukset ensin E-kirjeellä ja vasta yhdeksän kuukauden kuluttua U-kirjelmällä.

Perustelut kevyemmän tavan käyttöön liittyivät asioiden nopeaan etenemiseen EU:ssa. Normaalisti E-kirjeillä annetaan tietoja kansainvälisten ja muiden asioiden valmistelusta EU:ssa.

Oikeuskanslerin mukaan E-kirjeen käyttö ei kuitenkaan poista velvollisuutta U-kirjelmän toimittamiseen.

Ministerien yhteinen kanta eduskunnalle

Pöysti huomauttaa, että valtioneuvoston on huolehdittava eduskunnan osallistumismahdollisuuksista EU-asioissa.

Valtioneuvoston päätöksenteko annettavista kirjelmistä turvaa Pöystin mukaan myös yhteistä kannanmuodostusta asioihin ministeritasolla. Samalla eduskunta saa tiedokseen valtioneuvoston yhteisen kannan.

Oikeuskansleri valvoo, että U-kirjelmät täyttävät eduskunnan osallistumismahdollisuutta ja tietojensaantia koskevat sisällölliset vaatimukset. Valvonta koskee myös kirjelmien toimittamisaikataulua.

Kirjelmiä ja kirjeitä

Valtioneuvoston U-kirjelmä on kirjelmä, jolla valtioneuvosto saattaa eduskunnan käsittelyyn eduskunnan toimivaltaan kuuluvan Euroopan unionissa päätettäväksi tulevan asian (U-asian).

Ehdotukset ovat sellaisia, jotka perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, ellei Suomi olisi EU:n jäsen.

Ehdotus käsitellään suuressa valiokunnassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva ehdotus käsitellään ulkoasiainvalio-kunnassa.

Eduskunnalla on kuitenkin oikeus pyytää ja saada tietoja EU:n toimielimissä käsiteltävistä aiheista millä tahansa politiikkasektorilla.

Oikeutta ei ole rajoitettu asioihin, joissa eduskunnalla on toimivaltaa.

Valtioneuvoston selvitys muussa kuin eduskunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa annetaan E-kirjeenä, joka on U-kirjelmää epämuodollisempi.

E-kirje on tavallisesti yksittäisen ministeriön kirje.

E-kirjeet lähetetään suoraan ministeriöstä suurelle valiokunnalle.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat

Näkoislehti

25.10.2020

Fingerpori

comic