Uutiset Helsinki

Oikeusministeri Henriksson: Lähestymiskiellon tehosteeksi harkitaan sähköistä valvontaa – Uhrien suojaamiseen ehkä myös turvalaitteita

Ministeriön työryhmä pohtii parhaillaan keinoja parantaa lähestymiskiellon tehoa. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson pitää erittäin vakavana ja huolestuttavana lähestymiskieltojen määrän romahtamista sen jälkeen, kun hylkypäätökset muuttuivat maksullisiksi.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp.) pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, että lähestymiskielto on riittävän tehokas. Kuva: Mauri Ratilainen
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp.) pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, että lähestymiskielto on riittävän tehokas. Kuva: Mauri Ratilainen

Lähestymiskiellon tehostamiseksi harkitaan sähköistä valvontaa, kertoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) Lännen Medialle.

– Suomi on saanut moitteita rikoksen uhrin suojaamisesta Greviolta. On äärimmäisen tärkeää, että lähestymiskielto on riittävän tehokas, Henriksson sanoo.

Oikeusministeriön arvion mukaan tehostamistoimet voisivat koskea vuosittain noin 170 kieltoa rikkovaa henkilöä.

– Jos koronaviruksen tartuntaketjuja ja ihmisten liikkeitä epidemian hillitsemiseksi on mahdollista seurata mobiilisovelluksen avulla, tekniikka mahdollistaa varmasti sähköisen valvonnan myös lähestymiskielloissa, Henriksson sanoo.

– Rajuin tapa olisi pantavalvonta, mutta en tiedä, onko sitä ajateltu.

Lähestymiskiellon sähköinen valvonta on käytössä ainakin Norjassa ja Ruotsissa. Molemmissa maissa lähestymiskieltoa rikkoneelle voidaan asentaa sähköinen seurantalaite, joka ei ole irrotettavissa.

Laite antaa hälytyksen poliisille, jos henkilö lähestyy kieltoaluetta.

Istanbulin sopimusta valvova Grevio kritisoi viime syksynä tarkastuskäynnillään Suomen lähestymiskiellon tehottomuutta ja kankeita käytäntöjä. Maaliskuun alussa Henriksson asetti työryhmän etsimään keinoja tehostaa kieltoa.

Työryhmällä on kesäkuun 2021 loppuun aikaa valmistella asiaa.

– Työryhmä selvittää minkälaisia käytäntöjä muualla maailmassa on ja soveltuivatko ne meille.

Maksukäytäntö syynissä

Lännen Media uutisoi huhtikuun lopussa (27.4.), että lähestymiskieltohakemusten määrä on romahtanut sen jälkeen, kun hakemuksen hylkypäätös muuttui 260 euron hintaiseksi vuoden 2016 alussa.

Ennen maksumuutosta hakemuksen sai jättää oikeuteen maksutta riippumatta sen lopputuloksesta. Tuolloin hakemusmäärä oli noin 3 000 joka vuosi.

Maksumuutoksen jälkeen määrät ovat laskeneet jatkuvasti ja alkuvuoden tilastojen perusteella hakemusten määrä on jäämässä tänä vuonna vain noin puoleen aiemmasta.

– Tämä on erittäin vakava ja huolestuttava viesti. Työryhmän tehtävänä on arvioida myös maksukäytännön vaikutus uhrin suojaamiseen, Henriksson sanoo.

– Maksullisuuden tarkoitus oli vähentää turhia hakemuksia, mutta olin skeptinen sen suhteen alusta saakka. Maksu on monelle iso summa, eikä kenenkään pitäisi joutua jättämään hakemusta hakematta kustannusten takia.

Myös Istanbulin sopimusta valvova Grevio pitää 260 euron hakemusmaksua kohtuuttomana.

Nopea avunsaanti tärkeintä

Suomessa kuolee vuosittain noin 33 ihmistä lähisuhdeväkivallan seurauksena. Valtaosassa naisiin kohdistuvista henkirikoksista tekijänä on kumppani, ex-kumppani tai sukulainen.

– Lähestymiskiellon tehostamisen yhteydessä mietitään laaja-alaisesti, miten voimme lisätä uhrin turvallisuutta. Voidaanko uhrille tarjota esimerkiksi turvalaitteita. Tärkeintä on, että apu saadaan mahdollisimman nopeasti paikalla, Henriksson kertoo.

– Siksi myös viranomaiset on saatava toimimaan vielä paremmin yhteen ja madaltaa kynnykset esimerkiksi tiedonkulussa.

Henriksson muistuttaa, että vuoden alussa käynnistyi poikkihallinnollinen työryhmä naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman laatimiseksi. Lisäksi huhtikuussa alkoi ihmiskaupanvastainen työ, ja seksuaalirikoslain uudistaminen etenee aikataulussaan.

– Lähestymiskiellon tehoa on arvioitava myös suhteessa maalittamisilmiöön. Nämä kaikki ovat osa tätä kokonaisuutta.

– Myös EU:n oikeusministerien välisissä keskusteluissa rikoksen uhrien aseman parantaminen on ollut paljon esillä. Komissiolta on tulossa lähiaikoina ohjelma tästä, Henriksson sanoo.

GPS-seuranta

Suomessa lähestymiskiellon sähköiseen valvontaan otetaan mallia muista maista.

Ruotsi

Lähestymiskieltoa rikkova voidaan määrätä erityislaajennettuun lähestymiskieltoon.

Tällöin valvottavalle asennetaan usein jalkapanta.

Laite antaa poliisille hälytyksen, jos valvottava menee kielletylle alueelle tai laite ei toimi.

Norja

Lähestymiskieltoa voidaan tehostaa sähköisellä valvonnalla, jonka yleisimmin tapahtuu matkapuhelimen kautta.

GPS-paikannus kertoo, jos valvottava liikkuu kielletyllä alueella tai valvontalaite ei toimi.

Suojattava henkilö saa hälyttimen.

Kieltoa rikkoneelle voidaan asentaa valvontapanta.

Hälytys ilmoittaa poliisille valvottavan ja suojatun henkilön sijainnin.

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic