Uutiset

Oikeusministeriö selvittää oikeusturvaa robotin tekemissä etuuskäsittelyissä – automaattiseen päätöksentekoon tulevaisuudessa tiukempi sääntely

Verohallinnon ja Kelan automaattiseen päätöksentekoon liittyvät läpinäkyvyys-, virkavastuu- ja hyvän hallinnon ongelmat nousivat esiin viime syksynä. Nyt oikeusministeriö selvittää automaattiseen päätöksentekoon liittyvää sääntelyn tarvetta. Verohallinto ja Kela pitävät nykyistä sääntelyä puutteellisena.
Kela käyttää automaatiota päätöksenteossa esimerkiksi opintotukipäätöksissä silloin, kun asiakkaan tiedot ovat jo järjestelmässä. Kuva: Tomi Vuokola
Kuva: Tomi Vuokola

Automaattista päätöksentekoa tullaan tulevaisuudessa sääntelemään lainsäädännöllä tiukemmin. Keväällä valmistuneen oikeusministeriön (OM) esiselvityksen perusteella Suomen lainsäädäntöä on täsmennettävä, jotta oikeusturvaperiaate säilyisi esimerkiksi automaattisesti toteutettujen verotuspäätösten kohdalla.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin linjasi Verohallinnon täysin automatisoidut verotuspäätökset perustuslain vastaisiksi marraskuussa. Tätä ennen oikeuskansleri Tuomas Pöysti otti tutkittavakseen Kelan automaattisesti tehdyt etuuspäätökset lokakuussa ja pyysi asiasta selvitystä.

Esille nousi muun muassa se, että Verohallinnossa verovelvollisen koko veroasian käsittely voi tapahtua kuulemis-, päätöksenteko- ja perintävaiheineen automaatiossa ilman, että kukaan virkailija on osallistunut veroasian käsittelyyn. Tällaisessa tapauksessa jää lainsäädännöllisesti epäselväksi, kenelle päätöksestä jää virkavastuu. Lisäksi Sakslinin ja Pöystin ratkaisujen mukaan Verohallinto ja Kela eivät ole viestineet asiakkailleen riittävän selkeästi siitä, onko päätös tehty automatisoidusti vai virkailijan toimesta ja millaisten algoritmien pohjalta.

OM:n helmikuussa valmistuneessa esiselvityksessä käytiin läpi hallinnon lainalaisuusperiaatteen, hyvän hallinnon periaatteiden, oikeusturvan, julkisuuden, läpinäkyvyyden, virkavastuun sekä tietosuojan toteutumisen edellytyksiä automaattisessa päätöksenteossa.

– Kyse ei ole siitä, että käytännössä olisi ollut sellaisia isompia ongelmia, että olisi tehty paljon vääriä päätöksiä. Kyse on pikemminkin oikeusvaltiollisesta viranomaisten toiminnan laillisuuden varmistamisesta, lainsäädäntöneuvos Niklas Vainio oikeusministeriöstä kertoo.

OM pyysi kevään aikana muilta ministeriöiltä, viranomaisilta ja esimerkiksi Kelalta ja Tullista selvitystä siitä, missä jo tehdään automatisoituja päätöksiä ja minkä tyyppisissä asioissa niitä voitaisiin tehdä. Sääntelyntarpeen selvityksen pohjalta valmistuu arviomuisto heinäkuussa. Tämän jälkeen muistio lähtee alkusyksystä päättyvälle lausuntokierrokselle.

– Hallituksen lakiesitys pyritään saamaan valmiiksi ensi vuoden puolella, Vainio kertoo.

OM:n selvityshankkeessa ei ole kyse ainoastaan Verohallintoa ja Kelaa koskevista tapauksista. Myös esimerkiksi Maahanmuuttovirasto on esittänyt automaation lisäämistä päätöksentekoonsa, ja Migrin lakiehdotuksia on ollut perustuslakivaliokunnan käsittelyssä viime vuosina.

Sekä Kela että Verohallinto ovat myös itse kannanotoissaan tuoneet esille tarpeen lainsäädännön kehittämiseksi.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti pyysi Kelalta syksyllä selvityksen muun muassa siitä, mitä sosiaaliturvaan kuuluvia etuuspäätöksiä se tekee automatisoidusti. Kuva: Anssi Jokiranta
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti pyysi Kelalta syksyllä selvityksen muun muassa siitä, mitä sosiaaliturvaan kuuluvia etuuspäätöksiä se tekee automatisoidusti. Kuva: Anssi Jokiranta

Automaatiota käytetään massapäätöksissä

Verohallinto käyttää automatisoitua päätöksentekoa massapäätöksissä, kuten veroilmoitusten pohjalta tehdyssä henkilöverotuksessa.

Käytännössä nykyisellä lainsäädännöllä Verohallinnossa virkavastuu on sillä, joka eri verotusprosessien käsittelysäännöt on vahvistanut. Esimerkiksi henkilöverotuksessa vastuu kuuluu sille, joka päättää, millä perusteilla verotusasian käsittely otetaan automaattisesta prosessista virkailijan hoidettavaksi ja mitkä asiat päätetään automaatiossa.

Verohallinnon johtava lakimies Matti Merisalo kertoo, virasto kaipaisi täsmällistä lainsäädäntöä nimenomaan virkavastuukysymykseen ja siihen minkä tyyppisissä asioissa automaatiopäätöksiä saa tehdä.

– Ilman täsmällisempää sääntelyä vastuuhenkilöt on etsittävä yleisten vastuusääntöjen perusteella. Lisäksi meidän kannaltamme olisi hyvä, että laissa määriteltäisiin massapäätökset sellaisiksi, joihin automaatiota voidaan soveltaa.

Verohallinto on lisännyt verkkosivuilleen tietoa päätöksenteon tavasta ja perusteista sekä asiakkaan oikeusturvasta. Yksittäisiin päätöksiin tätä ei ole kuitenkaan avattu.

– Myös sellaista vaihtoehtoa harkittiin. Siinä on kuitenkin sellainen ongelma, että verotuspäätökset voivat sisältää sekä virkailijan toimesta että automaattisesti käsiteltyjä osia.

Merisalo näkee, että asiakkaan oikeusturva toteutuu tälläkin hetkellä. Asiakkaalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä, kun laki sitä kyseisessä asiassa edellyttää.

– Jos menettelyssä on virheitä, niin ne saadaan helposti oikaistua ja korjattua. Sellaisissa tapauksissa, joissa tarvitaan virkailijan harkintaa, ei automaatiota edes käytetä.

Kela ei näe toiminnassaan perustuslaillista ongelmaa

Kela katsoo joulukuussa toimittamassaan selvityksessä, ettei sen toimintaan liity perustuslaillisia ongelmia. Selvityksessä Kela kuitenkin vaatii lainsäädännön kehittämistä vastaamaan nykytilannetta.

– Puutteellinen lainsäädäntö ja siitä johtuva epätietoisuus hidastavat automaatiota tukevia kehittämishankkeita, vastineessa sanotaan.

Kela käyttää automaatiota esimerkiksi opintotukipäätöksissä silloin, kun asiakkaan tiedot ovat jo järjestelmässä. Myös esimerkiksi asumistuesta lähtee automaattinen tarkistuspyyntö, jos asiakas muuttaa ja tämän tiedot lähetetään Kelaan Digi- ja väestötietovirastosta.

– Harkintaa vaativat päätökset tehdään aina virkailijan toimesta, Kelan IT-palveluiden ja yhteisten palveluiden johtaja Nina Nissilä kertoo.

– Myöskään muutoksenhaku ja oikaisu eivät koskaan ole automaattisia prosesseja.

Kelan verkkosivuilla kerrotaan henkilötieto- ja tietosuojaperiaatteista sekä mainitaan, että yksittäisissä päätöksissä saatetaan käyttää automatiikkaa.

– Tällä hetkellä automatiikkaa käytetään rajoitetusti. Sillä ei ole juuri eroa, lähettääkö yleisen asumistuen rutiininomaisen tarkastuspyynnön virkailija vai robotti.

Uusimmat

Näkoislehti

19.9.2020

Fingerpori

comic