Uutiset

Oikeusoppineet arvostelevat kenraalien karenssisopimuksia: “Eihän kenellekään meistä muistakaan makseta siitä, että emme tee rikoksia”

Armeijan karenssisopimukset saattavat tuoda kenraaleille virkauran jälkeen puolen vuoden palkan suuruisen korvauksen. Kyse on sopimuksesta, jolla tarvittaessa rajoitetaan kenraalien siirtymistä virkauran jälkeen esimerkiksi konsulttitehtäviin. Rikosoikeuden professorin mukaan karenssisopimuksiin sisältyy eettisiä ongelmia.
Kenraali Jarmo Lindbergille on tehty karenssisopimus, jonka avulla hän saattaa saada puolen vuoden ylimääräisen palkan reservissä. Lindbergin verotettavat ansiotulot olivat 2017 vuonna 146 136 euroa. Kuva: Aleksi Poutanen

Lännen Median haastattelemat oikeusoppineet arvostelevat Puolustusvoimien kenraaleille tehtyjä karenssisopimuksia.

Yhteensä kymmenelle kenraalille on tehty karenssisopimus, joka voi mahdollistaa reserviin siirtyville upseereille enimmillään puolen vuoden palkan suuruisen ylimääräisen korvauksen.

Sopimus rajoittaa kuuden kuukauden ajan kenraalien siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen tai esimerkiksi yritystoiminnan aloittamista. Rajoitus voi astua voimaan reserviin siirtymisen jälkeen tilanteessa, jossa kenraalin uusi toimi liittyy hänen aiempiin virkatehtäviinsä.

Puolustusministeriön mukaan karenssisopimuksella pyritään estämään virkatehtävässä saadun tiedon hyödyntämistä uudessa työtehtävässä valtion edun vastaisesti. Ministeriön mukaan tämä koskee “esimerkiksi salaisia tai muuten suojattuja tai arkaluonteisia tietoja, joita virkamies on virkasuhteessaan saanut tietoonsa”. Karenssiajaksi voidaan sopia enintään kuusi kuukautta. Korvauksen maksamisesta päättää viranomainen.

“Eettisiä ongelmia”

Karenssisopimuksen muotoilu on mielenkiintoinen, koska julkisuuslain mukaan esimerkiksi upseerit eivät saa paljastaa salassa pidettävää tietoa, vaikka virkaura olisi jo päättynyt. Julkisuuslakiin kirjattu salassapitovelvollisuus koskee siis reserviin siirtyneitä kenraaleitakin, vaikka he eivät olisi tehneet karenssisopimusta.

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen muistuttaa, että virkasalaisuuden rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Karenssisopimus perustuu vuonna 2017 valtion virkamieslakiin tehtyihin muutoksiin. Tolvanen pitää säännöstä “outona”.

– Tämä (karenssisopimus) on aikamoista erityiskohtelua, jos ihan suoraan sanotaan.

Hänen mukaansa sopimukseen sisältyy eettisiä ongelmia. Karenssisopimusta voi tulkita siten, että rahakorvauksen saa, kun ei paljasta salassa pidettäviä tietoja.

– Eihän kenellekään meistä muistakaan makseta siitä, että emme tee rikoksia, Tolvanen sanoo.

Puolustusvoimissa karenssisopimus on tehty operaatiopäällikön kenraaliluutnantti Eero Pyötsiän, strategiapäällikön kenraaliluutnantti Kim Jäämeren, sotatalouspäällikön kenraaliluutnantti Timo Rotosen, koulutuspäällikön prikaatikenraali Jukka Sonnisen, logistiikkalaitoksen apulaisjohtajan insinöörikenraalimajuri Kari Rengon ja Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin kenraalimajuri Jari Kallion kanssa.

Lisäksi sopimuksen ovat allekirjoittaneet Ilmavoimien komentajaksi siirtyvä prikaatikenraali Pasi Jokinen, tiedustelupäällikkönä toukokuussa aloittava prikaatikenraali Pekka Toveri ja Pääesikunnan valmiuspäällikkönä huhtikuussa aloittava, kenraalin virkaan nimitetty Kari Nisula. Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg on tehnyt karenssisopimuksen Puolustusministeriön kanssa.

Sopimuksen voi rinnastaa yksityisellä sektorilla solmittaviin kilpailukieltosopimuksiin. Yksityisellä puolella työnantajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa työntekijälle korvausta kuuden kuukauden mittaisesta kilpailukiellosta. Myös Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen arvostelee karenssisopimusta.

– Veronmaksajana minä en hyväksy tuollaista. Olen tottunut (yksityisellä) työntekijäpuolella siihen, että kuuden kuukauden (kilpailukiellon) ajalta ei ole velvollisuutta maksaa mitään korvausta, Koskinen sanoo.

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta ei pidä käytäntöä yhtä ongelmallisena.

– Karenssisopimuskäytäntö tuo selvät sävelet, vaikka myös laki määrittelee salassapitovelvollisuuksia. Vastaavia käytäntöjä on virkamiesten osalta myös muissa maissa ja EU:ssa. Korvauspuoli on tietysti asia, jota voi kysyä. Korvausta on kuitenkin pidetty tarpeellisena, koska karenssi rajoittaa henkilön perusoikeutta työhön, Mäenpää toteaa.

Karenssisopimuksen mahdollistava laki on Mäenpään mukaan tarkoitettu ennen kaikkea tilanteisiin, joissa virkamies siirtyy toisiin töihin kesken uransa. Puolustusvoimissa on kuitenkin tehty avainhenkilöille myös virkauran päättymisen jälkeiseen aikaan ulottuvia sopimuksia.

– Upseerit ovat tässä mielessä oma kategoriansa. Toisaalta heillä eläkeikä on aika matala, joten he ovat työkykyisiä vielä siirtyessään eläkkeelle.

Lakimiehet piilossa

Käytännössä karenssiraha voi olla eläköityville kenraaleille ylimääräinen bonus. Sotilailla tai muilla työntekijöillä vanhuuseläkkeen määrään eivät vaikuta muut ansiot. Siksi karenssisopimuksen myötä saatava korvaus ei pienennä eläkettä.

Eläkelaitos Kevan mukaan kenraalien eläkkeen enimmäismäärä on 60-66 prosenttia loppupalkasta riippuen siitä, milloin he ovat aloittaneet palveluksessa. Loppupalkka lasketaan muodostamalla kenraalin kymmenen viimeisen kokonaisen työskentelyvuoden ansioista keskiarvo.

Karenssirahan ja toisaalta eläkkeen suuruutta voi arvioida katsomalla kenraalien tuloja. Esimerkiksi komentaja Lindbergin verotettavat ansiotulot olivat vuonna 2017 vuonna 146 136 euroa, Jäämeren 119 619 euroa, Pyötsiän 99 728 euroa ja Rotosen 88 270 euroa.

Pääesikunnan henkilöstöosaston sotilaslakimiehille karenssisopimukset ovat arka aihe. Puolustusvoimien viestintä välitti lakimiesten nimettömät kommentit toimitukselle. Lakimiesten mukaan esimerkiksi reserviin siirtyneen kenraalin yrityksestä saama hallituspaikka ei automaattisesti aiheuttaisi karenssiajan aktivoitumista.

– Käytännössä aktivoitumisen aiheuttaisi esimerkiksi tilanne, jossa valtion etu voisi vaarantua sen johdosta, että henkilöllä olisi virkamiehenä saatuja erityisen arkaluonteisia tietoja ja niillä olisi mahdollisesti vaikutusta hallitustyöskentelyyn, lakimiehet kirjoittavat.

Voiko kenraali saada karenssirahan tilanteessa, jossa hän perustaa yrityksen jäätyään reserviin? Sotilaslakimiesten mukaan se on mahdollista, mikäli kenraali voisi yritystoiminnassa hyödyntää ”virkamiehenä saamiaan arkaluontoisia tietoja valtion edun vastaisesti”.

Uusimmat